Tuusulanjärven lintuvesi

Alueen kuvaus

Natura-alue koostuu kolmesta erillisestä Tuusulanjärven vesi- ja rantakosteikkoalueesta. Pohjoispohjukan osa-alue kuuluu Järvenpäähän, kun taas länsirannan ja eteläpään osa-alueet sijaitsevat Tuusulassa.

Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä, kapea järvi, joka sijaitsee asutuksen keskellä ja on pahoin rehevöitynyt. Järven tilan parantamiseksi on tehty paljon vesiensuojelutoimia, joista keskeisimpinä Sarsalanojan ja Haukkalanojan yhteyteen rakennetut Rantamon ja Seittelin laajat kosteikkoaulueet.

Natura-alueella Tuusulanjärven rannat ovat pääosin rakentamattomia, vesi- ja rantakasvillisuudeltaan runsaita lahtia, jotka ovat tärkeitä linnustolle. Rannoilla on kosteita niitty- ja pensaikkoluhtia.

Tuusulanjärvi on merkittävä myös maisemaltaan ja kulttuurihistorialtaan. Rannoilla on taiteilijakotimuseoita, ja rantojen virkistyskäyttö on runsasta. Alue on tärkeä myös lintuharrastukselle ja -tutkimukselle, sillä seurantatietoja on 1940-luvulta lähtien.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Siellä pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Luontotyypit ovat varsin tavanomaisia, sillä järvi on rehevöitynyt ja rantojen kosteat niityt ja rantaluhdat ovat Uudellamaalla varsin yleisiä luontotyyppejä.

Linnuston kannalta Natura-alueen arvokkain osa on Tuusulanjärven pohjoispää. Siellä pesii noin parhaimmillaan noin 500 paria naurulokkeja suuressa yhdyskunnassa, joiden suojassa monet vesilinnut pesivät. Alue on myös tärkeä vesilintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka.

Myös järven eteläpäässä pesii useita parhaiden lintuvesiemme lajeja kuten lapasorsa, luhtahuitti ja liejukana. Parimäärät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin pohjoispäässä. Tuusulanjärven rantametsissä ja kulttuurimaisemassa viihtyvät myös mm. pikkutikka, ruisrääkkä sekä nuolihaukka.

Alueeseen rajautuu useita tiiviisti rakennettuja alueita Järvenpään kaupungissa ja Tuusulassa. Rakentamisen laajeneminen sekä nykyisistä alueista kohdistuva virkistyskäyttöpaine rasittaa aluetta. Venevalkamien rakentaminen ruoppauksineen, ulkoiluteiden yms. virkistystoimintaa palvelevien rakenteiden sijoittuminen alueelle tai sen läheisyyteen saattavat heikentää alueen linnustoarvoja.

Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Koko Natura-alue kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Eteläisen ja pohjoisen osa-alueen rajaukset ovat suppeampia kuin lintuvesiensuojeluohjelman rajaus.

Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat lajit