Tulliniemen linnustonsuojelualue

Alueen kuvaus

Natura-alueeseen kuuluvat rajauksen sisältämät maa- ja vesialueet. Tulliniemen luonnonsuojelualueen lisäksi alueeseen sisältyy saaria, luotoja ja vesialueita luonnonsuojelualueen länsi- ja eteläpuolella. Alue rajautuu lännessä Saaristomeren kansallispuistoon.

Tulliniemi on Salpausselän harjun läntisin ja uloin merenpäällinen osa ja on siten maapohjaltaan ja rannoiltaan laajalti hiekkaperäistä. Uddskatan ja varsinainen Tulliniemen kärki sen sijaan ovat kallioisia. Rannat ovat ympäröivän saariston luonteesta johtuen melko suojattomia. Saariston olosuhteet vastaavat lähinnä ulkosaariston uloimpia osia ja merivyöhykettä. Saaret ovat usein pieniä ja metsättömiä, muodoiltaan laakeita katajaa tai variksenmarjavarvikkoa kasvavia luotoja. Läntisessä saaristossa on myös muutamia metsäisempiä saaria. Saaristo on merkittävää merilintualuetta.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on tärkein erilaisten dyynityyppien edustaja. Tullstrandenilla on hyvin kehittynyt sarja dyynisukkession eri vaiheita valkeista dyyneistä ruskeisiin ja siellä on edustettuina monia dyyneille luonteenomaisia sekä myös uhanalaisia ja harvinaisia lajeja kuten esim. otakilokki ja laukkaneilikka sekä lännenmaltsa.

Harjumuodostumaan liittyvät vedenalaiset hiekkapohjaiset putkilokasvien ja näkinpartaislevien luonnehtimat habitaatit ovat alueella myös erityisen edustavat ja laajat. Kalliorantojen vedenalaisessa kasvillisuudessa on havaittavissa selvä vyöhykkeisyys; rihmalevävyöhyke - rakkolevävyöhyke - punalevävyöhyke.

Alueen vedenalaiset hiekkasärkät ja riutat ovat ainutlaatuisia ja säilyneet suhteellisen luonnontilaisina ihmistoiminnan vaikutuksista huolimatta. Alueella on uhanalaisia luontotyyppejä, kuten punalevä-, sinisimpukka- ja meriajokasyhteisöjä. Meriajokasniittyjä esiintyy mm. Dödörenin lounaispuolisella laajalla hiekkasärkällä.

Alueen riutat edustavat monimuotoista ja elinvoimaista ulkosaariston ja merivyöhykkeen riuttatyyppiä, joka on jyrkkäreunaista ja jossa syvyysvaihtelut ovat suuria ja vedenvirtaus voimakasta.

Saaristoalue on pesivän merilinnusto kannalta erittäin tärkeää aluetta, jossa pesivät mm. haahka, pilkkasiipi, merihanhi, ristisorsa, kala- ja lapintiira, selkälokki, merikihu ja tylli. Tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita ovat mm. Stenskäriä ympäröivät alueet, Måslandet, Kummelskärin ja Andalskärin alueet sekä Långskär lähiluotoineen.

Läntinen saaristo on myös valtakunnallisesti uhanalaisen isoapollon esiintymisaluetta. Tulliniemen edustan vesialueet ovat merkittävä muutonaikainen levähdysalue monille sukeltajasorsille. Keväisin tavataan säännöllisesti suuria määriä esim. haahkoja ja alleja. Alue on myös erittäin tärkeä haahkan sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Tulliniemi on yksi Suomen tärkeimpiä muuttolintuväyliä ja siten myös muutto- ja vaelluslintututkimuksen avainpaikkoja Suomessa.

Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

On mahdollista, että alueelle sijoitetaan tulevaisuudessa maakaasujohto. Johtoa varten tehdään rannikon läheisyydessä merenpohjaan kaivanto, johon putki sijoitetaan meren pinnalla olevasta aluksesta. Asennuksen jälkeen kaivanto ja siihen sijoitettu putki peitetään. Maakaasuputken sijoittaminen ja rakentaminen alueelle ei ole sinänsä ristiriidassa alueen Natura-perusteiden kanssa, mikäli ne eivät pysyvästi heikennä Natura-alueen suojelutavoitteita. Rakentamisvaiheessa erityistä huomiota tulee kiinnittää linnuston suojeluun.

Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein, ja
* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Uddskatanin noin 32 ha:n alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi asetuksella 1300/89. Se käsittää Uddskatanin ja Gåsörsuddenin välisen alueen sekä erillisen Tullstrandin alueen niemen itärannalla. Alueita ympäröi yksityinen luonnonsuojelualue, joka käsittää Hankoniemen uloimman kärjen rantoja sen pohjois- ja itärannalta, sekä edustalla olevaa saaristoa vesialueinen. Tämän osan maapinta-ala on noin 209 ha ja vesipinta-ala noin 2113 ha ja se on perustettu päätöksellä 541/1933, minkä jälkeen rauhoitusmääräyksiä ja alueen rajauksia on muutettu päätöksillä 643/1990, 232/1992, LUO 1364/2000 ja LUO 563/2002.

Näiden luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen alueiden lisäksi alueeseen liittyy Hangon kaupungin hallinnassa oleva saaristo nykyisen suojelualueen länsipuolelta aina Uudenmaan maakunnan rajaan saakka. Saaret on seutukaavassa osoitettu virkistysalueiksi ja ne ovat Hangon kaupungin virkistysalueita. Myös Tulliniemen luonnonsuojelualueen eteläpuoleinen vesialue sisältyy aluekokonaisuuteen. Toteuttamistapana on perustetuilla suojelualueilla luonnonsuojelulaki, muilla alueilla maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.

Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Alueella jo olevia satamia, kuten Hangon kaupungin Ulko- ja Länsisatamaa ja meriväyliä voidaan käyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.