Lehtosenjärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kohde muodostuu Lehtosenjärven rantojensuojelualueesta ja siihen liittyvästä Siivennevan-Isorämeen luonnontilaisesta suoalueesta sekä erillisestä Vuorenkankaan vanhojen metsien suojelualueesta.
Lehtosenjärvi sijaitsee aivan Lestijoen latvoilla suurvedenjakajan tuntumassa. Se on edustava rakentamaton Suomenselän pienehkö järvi. Lehtosenjärvi sijaitsee granodoiriittikallioperän alueella. Vallitseva maalaji on moreeni, mutta suota on myös runsaasti. Noin puolet rantaviivat onkin turverantoja. Järvessä on luode-kaakko -suuntaisia niemiä ja lahtia sekä pikkusaaria, joiden vaikutuksesta rantaviiva kertyy järven kokoon nähden melko paljon. Saaria on kaikkiaan 28, joista suurin osa on hyvin pieniä. Lohkareiden muodostumia kareja on runsaasti. Alueeseen sisältyy myös pieniä ulpukkatyypin lampia ja suomailla virtaavia puroja.
Lehtosenjärvi on Lestijoen latvaosan suurin järvi. Se on vedenjakaja-alueen humuspitoinen pienjärvi, jonka veden laatu on säilynyt lähes luonnontilaisena metsäojitusten aiheuttamaa humuskuormitusta lukuunottamatta. Järvi kuuluu lähinnä kortejärvien tyyppiin. Rantojen kasvistoon kuuluvat järvikorte, ulpukka ja palpakot. Kortteikot ovat kuitenkin suhteellisen kapeita ja harvoja. Noin puolet rannasta on suota, enimmäkseen rahkarämettä ja isovarpuista rämettä. Rantasuot on ojitettu monin paikoin. Rämerantoja on myös kahdessa suurimmassa saaressa. Järven linnustoon kuuluu tavanomaisia sorsalajeja, selkälokki sekä suolinnustoa kuten kurki ja kapustarinta.
Siivenneva on tyypillinen Pohjanmaan aapasuo, jota hallitsevat karut kalvakkanevat. Keskellä on myös pienialainen rimpineva. Reunoilla on karuja rämeitä. Siivenlammet ja Siivenpuro ovat edustavia pienvesiä. Siivenneva on tärkeä suojavyöhyke erämaiselle Lehtosenjärvelle, joka on ja jonkin verran kärsinyt ympäristön metsäojituksista. Erillisinä osina kuuluvat kohteeseen Vuorenkankaan vanhjen metsien suojelualue. Vuorenkankaan luonnonmetsät ovat melko pienialaisia.
Alueen luonne ja merkitys
Hyvin edustava suon ja järven kokonaisuus. Kohteella esiintyy myös monta luonnontilassa olevaa pienvettä ja puroa. Alue kuuluu myös metsäpeuran esiintymisalueisiin.
Ojitusten seurauksena saattaa veden humuspitoisuus kasvaa ja happamuus lisääntyä. Loma-asutus on mahdollinen uhka yksityisomistuksessa olevilla rannoilla. Jäljellä olevat metsät ovat hakkuiden ympäröimiä.
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppn tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• luontotyyin laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Lehtosenjärvi kuuluu valtakunnaliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Vuorenkangas valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Maa-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueen suojelu vesilain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
---|---|---|
3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 400 |
3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 1.2 |
3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.3 |
7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 20 |
7310 | aapasuot | 350 |
9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 35 |
91D0 | puustoiset suot | 110 |
Suojelun perusteena olevat lajit
Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
---|---|---|
1937 | metsäpeura | Rangifer tarandus fennicus |
Julkaisija