Hyppää pääsisältöön

Ilmastonmuutos vaatii nopeaa toimintaa

Laajana ilmiönä ilmastonmuutos vaatii pienten tekojen lisäksi koko yhteiskuntaa läpäiseviä toimia ja kaikkien osallistumista. Tärkeimpiä ilmastotoimia ovat päästöjen vähentäminen, hiilinielujen kasvattaminen sekä toisaalta muutoksiin sopeutuminen.
Kuva
Mielenosoitus Senaatintorilla.
© Anna Muotka

Ilmastonmuutos johtuu ihmistoiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka lämmittävät ilmastoa. Lämpenevä ilmasto muuttaa ekosysteemejä, mikä puolestaan vaikuttaa niin eliöiden kuin yhteiskunnankin toimintaan. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat raskaimmin erityisesti maailman vähävaraisimpiin. Parempiosaisilla onkin suurin vastuu vaikutusten torjunnassa. Nyt tarvitaan koko yhteiskuntaa läpäiseviä toimia, joilla leikataan päästöjä ja varaudutaan muutoksiin. 

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Ilmastonmuutosta hillitään vähentämällä päästöjä 

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Valtaosa päästöistä muodostuu hiilidioksidista, jota syntyy erityisesti energiantuotannosta sekä liikenteestä. Hillintätoimia toteutetaan kuitenkin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja ne näkyvät myös kotitalouksien arjessa. Keskeisiä hillintätoimia ovat esimerkiksi energian säästö, siirtyminen kohti uusiutuvan energian käyttöä, kestävät ruokailutottumukset sekä erilaiset politiikkakeinot kuten päästökauppa. 

Suomea ohjaavat kansainväliset ja kansalliset ilmastotavoitteet

Suomea ohjaavat sekä kansainväliset että kansalliset ilmastotavoitteet. Kansainvälisellä tasolla ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastopuitesopimus, Kioton pöytäkirja sekä Pariisin ilmastosopimus. Euroopan unionin (EU:n) ilmastopolitiikka ohjaa sekä alueen yhteisiä että jäsenmaiden toimia. EU:n ilmastopolitiikka rakentuu monista osista, kuten päästökaupasta, päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoitteista sekä LULUCF-asetuksesta.

Kansallisella tasolla Suomea ohjaavat yllä mainitut sitoumukset, mutta myös Suomen omat hiilineutraalius- ja sopeutumistavoitteet.

YK:n 1,5 asteen tavoite

Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali haaste, joka vaatii kaikkien maiden panosta. Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteita määrittelevät erilaiset sopimukset, kuten YK:n ilmastosopimus, Kioton pöytäkirja ja viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus. Vuonna 2015 hyväksytty Pariisin ilmastosopimus asetti maille tavoitteen rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Sopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa (ilmasto-opas.fi)

Euroopan unionin asettamat tavoitteet

Vuosien 2030 ja 2050 tavoitteet

Euroopan unionin ilmastopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa, sopimusta täydentävässä Kioton pöytäkirjassa sekä Pariisin ilmastosopimuksessa.

EU:n omana tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. EU:n pitemmän aikavälin tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Molemmat tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia, sillä ne on kirjattu eurooppalaiseen ilmastolakiin, joka astui voimaan kesällä 2021.

Euroopan komissio on myös julkaissut vuonna 2019 vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), joka esittelee keinot, joilla ilmastoneutraalius saavutetaan.

EU:n päästökauppa

EU rajoittaa päästöjä päästökaupan avulla. Päästökaupan taustalla on ajatus, jonka mukaan kasvihuonekaasuja kannattaa vähentää siellä, missä niin on halvinta tehdä. Käytännössä päästökauppa toimii niin, että teollisuuslaitos voi ostaa oikeuksia päästöihin EU:n yhteisiltä päästömarkkinoilta. Ostaminen tehdään silloin, kun se on omien päästöjen vähentämistä edullisempaa. Toisinaan teollisuuslaitokselle edullisinta voi olla oman tuotannon päästöjen vähentäminen, jolloin laitos voi myydä päästöoikeuksiaan muille päästökauppaan kuuluville toimijoille.

EU:n päästökauppa kattaa noin 45 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökauppaan kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisällä oleva lentoliikenne.

EU:n tavoitteena on vähentää päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjä 43 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio antoi kuitenkin heinäkuussa 2021 ehdotuksen, jonka mukaan päästökauppasektorin uusi tavoite olisi 61 % vuoteen 2030 mennessä.

Päästökaupan ulkopuoliset alat

Myös EU:n päästökaupan ulkopuoliseen alaan (taakanjakosektoria) kohdistuu päästövähennystavoite. Tavoitteena on, että päästökaupan ulkopuoliset alat vähentävät päästöjään 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

LULUCF-asetus ja hiilinielut

LULUCF-asetus säätelee metsänkäytön, sen muutosten ja metsien huomioimista ilmastotavoitteissa. Asetus kattaa metsistä, maatalousmaasta ja kosteikosta vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt ja nielut.

Asetuksen tavoitteena on, että metsä- ja maankäyttö-sektorilta ei kokonaisuutena saa EU-tasolla aiheutua päästöjä. Vuoden 2021 heinäkuussa Euroopan komissio antoi ehdotuksen uudistetusta LULUCF direktiivistä, jonka mukaan maankäyttösektorille tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita (ilmasto-opas.fi)

Suomen kansalliset tavoitteet

Suomen ilmastopolitiikkaa ohjaavat kansainväliset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastopolitiikka, joiden lisäksi kansallista ilmastopolitiikkaa ohjaa ilmastolaki. Ilmastolaissa on Suomen päästövähennystavoitteet ja ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä.

EU:n päästökauppa Suomessa

EU:n päästökauppa sisältää myös Suomen päästöt. Suomessa päästökauppasektorin osuus kokonaispäästöistä on noin 40 prosenttia.

Lisäksi Suomi on velvoitettu vähentämään päästökaupan ulkopuolisilla aloilla syntyviä kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

LULUCF-asetus Suomessa

EU:n LULUCF-asetus, joka koskee maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria, koskee myös Suomea. LULUCF-asetuksen mukaan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon sektorilta ei saa aiheutua nettopäästöjä vuosina 2021–2030. 

Komissio antoi LULUCF-asetuksesta uuden ehdotuksen heinäkuussa 2021, jonka mukaan maankäyttösektorille tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi.

Suomen hiilineutraaliustavoite

Ilmastolain mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen tämän jälkeen.

Sopeutumisen tavoitteet

Ilmasto muuttuu vääjäämättä, eikä ilmastonmuutosta voida estää enää kokonaan. Suomen on hillinnän lisäksi myös sopeuduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa sekä politiikka- että käytännön toimia, joilla vähennetään, varaudutaan ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sopeutumisen tavoitteena on, että ihmisiin kohdistuvaa vaaraa tai vaikutuksia vähennetään. Lisäksi sopeutumisen tavoitteena on hyödyntää ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia.

Suomessa kansallisella tasolla ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Suomi on julkaissut kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman, joka kattaa vuoteen 2030 asti keskeiset tavoitteet ja toimet, joilla voidaan varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

EU:n eurooppalainen ilmastolaki ohjaa myös omalta osaltaan sopeutumistyötä EU:ssa ja sen jäsenmaissa.

Suomen ilmastopolitiikalla pyritään saavuttamaan ilmastotavoitteet (ilmasto-opas.fi)

Sopeutuminen on välttämätöntä 

Koska ilmastonmuutosta ei voida täysin pysäyttää, tulee meidän sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja sen vaikutuksiin. Sopeutumalla voimme vähentää ilmastonmuutoksesta koituvia negatiivisia vaikutuksia ja hyödyntää mahdollisia positiivisia muutoksia. Sopeutumista tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Sopeutumisessa tärkeää on huomioida paikalliset olosuhteet, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin hyvin eri tavoin. Käytännön sopeutumistoimista vastaavatkin Suomessa kunnat.

Muutoksen on oltava reilu 

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Toisaalta myös kyky sopeutua ilmastonmuutokseen vaihtelee. Ihmisten haavoittuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi varallisuus, maantieteellinen sijainti, ikä ja sukupuoli. Lisäksi maailman köyhimmät maat aiheuttavat asukasta kohden vain murto-osan vauraampien maiden päästöistä. Vauraammilla mailla onkin suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa sovitaan yhteisistä asioista

Tärkein kansainvälinen ilmastokokous on niin sanottu COP (Conference of Parties) eli osapuolten konferenssi. Konferenssi on pidetty ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja siitä lähtien vuosittain (paitsi vuonna 2020 koronaviruspandemian takia).

Osapuolten konferenssi päättää YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta (UNFCCC). Puitesopimus tuli voimaan vuonna 1994, ja sen on ratifioinut yhteensä 197 osapuolta. Osapuolten konferenssi on myös solminut Pariisin ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan.

Sopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa
Ilmastosopimukset solmitaan kansainvälisissä neuvotteluissa (ilmasto-opas.fi)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomen sääoloihin, luontoon ja ihmisten elämään. Muutoksen merkit näkyvät jo nyt: kasvukausi pitenee, jää ja lumi hupenevat, tulvariskit kasvavat ja kuivuuskaudet uhkaavat yleistyä.

Suurimmat vaikutukset ovat kuitenkin vasta edessä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten tulvien ja muiden sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen maailmanlaajuisesti, vaikuttavat globaaliin ruoantuotantoon sekä maailmantalouden ja yhdyskuntien vakauteen – ja sitä kautta myös Suomeen. Suomi joutuu lisäksi kohtaamaan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset. Maatalouden tuotanto-olot muuttuvat, mistä voi koitua sekä hyötyjä että haittoja. Myös moni muu elinkeino – metsätalous, kalatalous, porotalous ja matkailu – joutuu sopeutumaan. Suomalaisten arkielämä kokee muutoksia, kun talvet lauhtuvat ja kesät kuumenevat. Lämmitystarve vähenee, mutta hellejaksot koettelevat aiempaa useammin.

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen

Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin Suomen vesistöihin

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen vesivaroihin, veden laatuun ja veden määrään.

Suomen ympäristökeskuksen hydrologiset palvelut tuottavat ajantasaista vesitilannetietoa koko Suomen alueelta. Syke tarjoaa tietoa tulvariskien hallintaan, vesistöalueiden säännöstelyyn, tulvaennusteisiin, hydrologiseen mallintamiseen, maankäytön suunnitteluun ja tutkimushankkeita varten. Palveluihin kuuluvat muun muassa hydrologisen havaintoverkon suunnittelupalvelu, vesienhoidon arviointipalvelu sekä Hydraulinen mallinnuspalvelu.

Hydrologiset palvelut (syke.fi)
 

Lisää aiheesta

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)