Hyppää pääsisältöön

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava

Ilmastonmuutokseen sopeutumalla voimme lieventää siitä aiheutuvia haittoja ja samalla hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. Sopeutuminen otettiin kansainväliseksi tavoitteeksi Pariisin ilmastosopimuksessa, mutta käytännön toteutuksessa suuri vastuu on kunnilla.
Kuva
Alikulkutunneli ja liikennemerkki ovat osittain veden peitossa tulvan takia.
© Adobe stock

Suomalaiset ovat verrattain hyvin turvassa ilmastonmuutoksen vakavimmilta seurauksilta. Tästä huolimatta ilmastonmuutokseen liittyy merkittäviä riskejä myös Suomessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi sääolosuhteisiin ja sitä kautta moniin elinkeinoihin ja infrastruktuureihin. Ilmastonmuutoksen seuraukset riippuvat alueiden ominaispiirteistä kuten sijainnista sekä talouden ja väestön rakenteesta. Sopeutumistoimissa onkin tärkeää huomioida erityisesti paikalliset olosuhteet. 

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Hillintätoimien lisäksi tarvitaan aktiivista sopeutumista 

Vaikka päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen onnistuisi, niiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Tapahtuneisiin ja tuleviin muutoksiin ilmastossa ja ympäristössä on joka tapauksessa sopeuduttava. Mitä hitaammin hillintä etenee, sitä suuremmaksi sopeutumisen tarve kasvaa.

Sopeutumisen tarkoituksena on vähentää ihmiskunnan haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Sopeutumistoimilla voidaan sopeutua muuttuvaan elinympäristöön ja varautua tuleviin muutoksiin. Ennakoiva sopeutuminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin jo tapahtuneisiin muutoksiin reagoiminen. Sopeutumistoimien suunnittelussa tulee siksi huomioida myös pidemmän aikavälin vaikutukset ja seuraukset yhteiskunnan eri sektoreille. Kaikkiin vaikutuksiin ei ole kuitenkaan välttämättä aina mahdollista reagoida nykyisillä resursseilla.  

Sopeutuminen toimii parhaiten yhdessä hillinnän kanssa 

Sopeutumistoimet kannattaa yhdistää ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi uuden infrastruktuurin rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa voidaan usein ottaa molemmat tavoitteet huomioon samaan aikaan. 

Joskus sopeutuminen voi kuitenkin olla ristiriidassa hillinnän kanssa, jos sopeutumistoimet kasvattavat päästöjä. Esimerkiksi pitkittyneiden hellejaksojen vuoksi asennetut ilmastointilaitteet viilentävät rakennusten sisälämpötilaa tehokkaasti, mutta kuluttavat samalla energiaa.  

Ilmastonmuutoksen hillitseminen voi myös tarkoittaa suuria muutoksia tutussa arjessa ja esimerkiksi ruokailutottumuksissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaankin siis käsittää myös sopeutumisena hillintätoimiin ja uudenlaiseen kestävämpään elämäntapaan. 

Ilmastonmuutoksen hillintä
Lue lisää

Sopeutumista tarvitaan useilla eri sektoreilla 

Maa- ja metsätalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin 

Luonnonvara-aloihin kohdistuu merkittäviä ilmastoriskejä. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus lisäävät laajojen metsäpalojen riskiä, mikä aiheuttaa tappioita metsätaloudelle. Laajat metsäpalot on tähän mennessä onnistuttu pitämään kurissa muun muassa tehokkaan palontorjunnan, tiheän metsätieverkoston sekä metsien hoidon avulla.  

Ilmastonmuutos lisää myös maataloustuotannon haasteita heikentämällä satomääriä ja -laatua. Peltoviljelylle haasteita aiheuttavat lisääntyvät rankkasateet, Etelä-Suomen lyhenevät tai puuttuvat routajaksot, sekä erityisesti kasvukauden aikainen korkea lämpötila ja kuivuus, ja siten lisääntyvä haihdunta. Satotappioita aiheuttavat lisäksi lisääntyvät tuholaismäärät. Myös poronhoito on ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille herkkä elinkeino. Ilmastonmuutos ja muuttuvat sääolot vaikuttavat suoraan porojen ravinnonsaantiin ja hyvinvointiin sekä käytännön poronhoitotöihin.  

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan maataloudessa sopeutua esimerkiksi vesitalouden hallinnalla, suosimalla monimuotoista viljelyä sekä valitsemalla paikallisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvia viljelylajikkeita. 

Muuttuva ilmasto aiheuttaa riskejä infrastruktuurille 

Ilmastonmuutoksen seuraukset infrastruktuuriin ovat merkittäviä, sillä ne vaikuttavat samalla yhteiskunnan toimintavarmuuteen. Rajut sääilmiöt ovat jo aiheuttaneet häiriötilanteita Suomen energiasektorille vaurioittamalla erityisesti sähkönjakeluinfrastruktuuria. Sähköverkon toimiminen on tärkeää esimerkiksi tietoverkkojen toimivuudelle. Myös liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri on yleensä suoraan altis sääolosuhteille. Liikenteen ja viestinnän häiriöt vaikuttavat edelleen muihin toimialoihin henkilöiden ja tavaroiden kuljetusten sekä tiedon jakamisen kautta. Sähkönjakelun ja tiedonsiirron myrskytuhoriskejä voidaan hillitä esimerkiksi maakaapeloinnilla tai siirtämällä sähkölinjoja metsistä tienvarsille. 

Ilmastonmuutos lisää haasteita vesihuollossa 

Vesihuolto takaa puhtaan veden saatavuuden sekä toimivan jäteveden puhdistuksen. Suomen vesihuoltosektorilla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta tulvat, lisääntyvä pintavalunta, keskilämpötilan nousu, routaisuuden muutokset ja vesivarojen laadun vaihtelut voivat aiheuttaa tekniikkaan ja veden laatuun liittyviä ongelmia vesihuoltolaitoksilla. Kuivuus voi aiheuttaa veden riittävyys- ja laatuongelmia, ja rankkasateet puolestaan lisäävät ravinnehuuhtoumia raakavesiin. 

Rakentamisessa voidaan huomioida ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä 

Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita kiinteistöissä, joita ei ole suunniteltu tulevaisuuden ilmastoa varten. Ilmastonmuutos lisää rakennusten kosteusrasitusta, mikä puolestaan lisää homehtumisriskiä, jos siihen ei ole varauduttu suunnitteluvaiheessa.  Myös helleaallot aiheuttavat yhä enemmän riskejä rakennuksissa ja kaupungeissa, joiden suunnittelussa ei ole huomioitu lämpötilojen kohoamista. Pitkittyneet helleaallot lisäävät lämpöperäisen sairauden ja kuolleisuuden riskiä erityisesti sellaisissa haavoittuvissa ihmisryhmissä, jotka asuvat kaupunkien lämpösaarekealueilla asunnoissa, joissa sisälämpötilaa ei voida alentaa tai ilmanvaihtoa ei ole mahdollista tehostaa. 

Myös ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää 

Koska ilmastonmuutoksella on niin paljon negatiivisia vaikutuksia, on tärkeää hyödyntää tehokkaasti mahdolliset positiiviset muutokset. Hyötyjen realisointi edellyttää kuitenkin sopeutumistoimiin panostamista. Varsinkin Suomessa ja muilla kylmillä alueilla ilmaston lämpenemisellä voi olla monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Ilmaston lämpeneminen vähentää esimerkiksi lämmityksen kustannuksia viileinä vuodenaikoina. Suomi saattaa hyötyä yhä enemmän myös turismista, sillä verraten viileät kesät ja kylmät talvet saattavat houkutella useita matkailijoita etenkin tulevaisuudessa. 

Lämpötilojen nousu pidentää myös kasvukautta. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi vesiensuojeluun, jos kasvipeitteisyys lisääntyy vesistöihin rajautuvilla alueilla. Kasvukauden pidentyminen voi hyödyttää myös maanviljelyä ja metsätaloutta. Metsien kasvu lisääntyy etenkin maan pohjoisosissa. Metsän kasvun lisääntyminen voi aiheuttaa myös korjuukierron nopeutumista ja hakkuukertymän kasvua. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo myös muunlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi vihreän teknologian ja kestävien yritysmallien innovoiminen voi lisätä työpaikkoja ja kilpailukykyä. Tulviin varautuminen viheralueita lisäämällä voi puolestaan parantaa kaupunkien viihtyvyyttä. 

Sopeutuminen osana ilmastopolitiikkaa

Sopeutuminen hillinnän rinnalla kansainvälisessä ilmastopolitiikassa 

Ilmastonmuutos on globaali kriisi, jonka hillintä vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Vaikka sopeutuminen on käytännössä useimmiten paikallista, se huomioidaan nykyään entistä paremmin myös kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Esimerkiksi vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus otti sopeutumisen ensimmäistä kertaa mukaan tasavertaiseksi tavoitteeksi hillinnän rinnalle. EU:n jäsenmaissa sopeutumistoimia ohjaa myös EU:n oma sopeutumisstrategia, joka julkaistiin vuonna 2021.  

Vastuu toteutuksesta ja kustannuksista on kunnilla 

Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista on vuodesta 2015 lähtien koordinoitu osana valtion ilmastopolitiikkaa. Sopeutuminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltuun kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään yhdessä muiden ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja alueellisten toimijoiden kanssa, sillä sopeutuminen koskee lähes kaikkia toimialoja. 

Käytännön vastuu toimenpiteistä on pääasiassa kunnilla, sillä paikalliset olosuhteet määrittävät, minkälaisia sopeutumistoimenpiteitä tarvitaan. Sopeutumisen kustannukset ovat siksi useimmiten paikallisia. Samalla sen hyödyt, tai huonosta sopeutumisesta johtuvat haitat, ovat myös paikallisia. Suomen kuntien välillä on paljon eroja sopeutumisessa. Useimmissa suurissa kunnissa sopeutuminen on jo aloitettu tai sen tarve tunnistettu, mutta monissa pienemmissä kunnissa sopeutuminen on vasta alkuvaiheessa. 

Kaupunkien suunnittelussa erityisesti viherrakenteella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeuduttaessa. Kaupunkien puistot ja kasvillisuus parantavat esimerkiksi hulevesien hallintaa sekä lieventävät kaupunkien kuumuutta. Samalla laaja viherrakenne lisää hiilinieluja ja tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Myös rakentamisessa on tärkeää huomioida esimerkiksi ilmankosteus ja helteet.  

Oikeudenmukaisuus sopeutumisessa 

Oikeudenmukaisuus on noussut sopeutumispolitiikassa yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi. Sopeutumisen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon, miten toimien tuomat hyödyt ja haitat jakautuvat alueiden ja ihmisten kesken. Ihmisryhmien välinen eriarvoisuus sekä mahdolliset erityistarpeet tulee myös huomioida oikeudenmukaisessa sopeutumispolitiikassa. Kaikilla tulisi lisäksi olla tasavertaiset mahdollisuudet ja resurssit osallistua päätöksentekoon ja tulla kuulluksi. 

Voit itse sopeutua muuttuviin olosuhteisiin 

Ilmastonmuutokseen sopeutumista voi edistää omilla arjen valinnoilla. Kiinteistönomistajien kannattaa selvittää, miten omaa kiinteistöä kannattaa suojella esimerkiksi tulvien aiheuttamilta vahingoilta, ja miten rakennusten sisälämpötilaa voi tarvittaessa alentaa hellejaksojen aikana. Jokaisen on syytä varautua myös pidempiin sähkökatkoihin sekä hyödykkeiden saatavuusongelmiin. Tarvittavalla henkilökohtaisella sopeutumisella voi samalla vähentää julkisten palveluiden kuormitusta. Samaan aikaan on tunnistettava, että sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi eri ihmisten haavoittuvuuteen ja siten myös sopeutumismahdollisuuksiin. 

Lue lisää ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos vaatii nopeaa toimintaa
Siirry
Ilmastonmuutos
Siirry

Aiheesta muualla

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)