Kolmisoppi-Neulamäki

Koodi

FI0600062

Kunta

Kuopio

Pinta-ala (ha)

426

Aluetyyppi

SCI

Alueen kuvaus

Kolmisopen-Neulamäen alue sijaitsee Kuopion kaupungin keskustasta 4 km lounaaseen. Alueen maisemalle ovat ominaista maaston suuret suhteelliset korkeuserot, korkeat kalliomäet ja kumpuileva maasto. Kallioperän trofia-taso vaihtelee karuista meso-eutrofisiin. Ravinteiset kivilajit vaikuttavat siihen, että alueella esiintyy runsaasti vaateliasta lehto-, vesi- ja kalliolajistoa. Alueen moreenipeite on ohutta ja alustaa myötäilevää. Paljasta kalliopintaa on näkyvissä Neulamäen ja Vuorimäen rinteillä, Kallaveden rantakallioilla ja pieninä esiintyminä siellä täällä.

Alueen monipuolinen metsäkasvillisuus on edustavimmillaan Kolmisoppilammen luoteispuolella sijaitsevalla lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella. Kolmisopen lehdot ovat pääasiassa tuoretta OMaT -lehtoa, Vuorilammen ja Kolmisopen välisessä notkelmassa myös rehevää saniaiskorpea.

Lehtokasvillisuus sisältää useita vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. Lehtoalueen kaakkoispuolella sijaitsee luontaisesti rehevä Kolmisoppi -niminen lampi. Lampi on Vuoripuron kautta yhteydessä Vuorilampeen. Lammella kasvaa vaateliaita vesisammalia. Ahdinsammal ja vellamonsammal ovat lajiston merkittävimmät sammaleet. Muita ravinteisuutta ilmentäviä sammaleita ovat hiusirppi- ja upposirppisammal ja suosammaliin kuuluva lettolierosammal. Lisäksi Kolmisoppilammen näkinpartaiskasvillisuus on monipuolinen.

Kalliokasvillisuudeltaan kiinnostavimmat osat sijaitsevat Pölkkypurolta Suuren Neulamäen jyrkänteelle jatkuvassa vyöhykkeessä sekä Vuorilammen ja Kolmisopen välistä notkoa reunustavilla selänteillä. Seinämillä on paikoin kalsiittipitoisia dolomiittiesiintymiä, jotka näkyvät meso-eutrofisina kasviyhteisöinä. Alueella on useita harvinaisia sammal-, jäkälä- ja putkilokasvilajeja. Neulaniemen itä- ja pohjoisosan selvästi karummilla kallioilla vallitsevat puolestaan oligo-mesotrofiset kasviyhteisöt.

Alueen metsät ovat perusrakenteeltaan talousmetsiä, mutta niitä ei ole hoidettu 30 vuoteen. Vanhimmat metsät ovat 100-130 vuotiaita ja noin puolet metsistä on iältään yli 80-vuotiasta. Reilu puolet alueen metsiköistä on kuusivaltaisia ja vajaa puolet mäntyvaltaisia. Lehtipuun osuus puustossa on melko vähäinen.

Edustavaa kallio- ja lehtokasvillisuutta. Yhtensä 27 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista eliölajia. Kolmisoppilammen sammal- ja näkinpartaiskasvillisuus on poikkeuksellisen monipuolinen.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Luonnonsuojelualueena toteutettavaksi esitetyt ovat seutukaavan ja laadittavana olevaan yleiskaavaan suojelualuevarausta; tästä noin 40 ha kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Muu osa maa-alueesta toteutetaan maa-aineslailla. Vesialueiden toteutuskeinona vesilaki.

Luontodirektiivin luontotyypit

Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset
luontaisesti ravinteiset järvet

6 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion 
fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta

1 %

Kasvipeitteiset kalkkikalliot

1 %

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

9 %

Boreaaliset luonnonmetsät

18 %

Boreaaliset lehdot

12 %

Puustoiset suot

3 %

Julkaistu 19.6.2013 klo 13.49, päivitetty 19.6.2013 klo 13.49