Hyppää pääsisältöön
Tags:
Katsaus Suomen ympäristön tilaan

Yhdyskuntajätteen määrä lisääntyy

Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Jätemateriaalien kierrätys on lisääntynyt, muttei tarpeeksi nopeasti.
Kuva
Täysi iso vihreä jäteastia talvella.
© Pirjo Ferin

Suomessa syntyy noin 3,3 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Luku sisältää kotitalouksien jätteet sekä kaupan, koulujen, toimistojen ja muun vastaavan toiminnan jätteet. Asukasta kohti laskettuna jätemäärä on noin viidenneksen suurempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin.

Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 2014. Kasvu on ollut nopeampaa kuin bruttokansantuotteen kasvu. Tämä viittaa siihen, että yhteiskunnan toiminnot eivät ole pystyneet vähentämään jäteintensiteettiään, vaan kehitys on kulkenut pikemminkin huonompaan suuntaan. 

Jätteen poltto on korvannut kaatopaikkasijoituksen

Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on loppunut lähes kokonaan. Kaatopaikkasijoitus on pitkälti korvattu jätteiden poltolla. Poltosta saadaan energiaa, mutta kestävä materiaalitalous edellyttäisi ensisijaisesti jätteen kierrättämistä eli hyödyntämistä materiaalina. Jätteen materiaalikäyttö on vähitellen kasvanut, mutta selvästi hitaammin kuin jätteen energiakäyttö.

Yli puolet yhdyskuntajätteestä päätyy polttoon

Jätteen energiakäytön suuri osuus on suora seuraus siitä, että runsas puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä päätyy sekajätteeksi. Käytännössä kaikki sekajäte poltetaan. Sekajätteen mukana polttoon päätyy paljon kierrätyskelpoista jätettä, jota ei ole lajiteltu. Myös väärin lajiteltu tai kierrätykseen sopimaton osa lajitellusta ja erilliskerätystä jätteestä joudutaan polttamaan.

Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys lisääntyy

Erilliskerätystä jätteestä kierrätetään parhaiten paperi- ja metallijäte sekä lasipakkausjäte. Niistä vähintään kaksi kolmasosaa hyödynnetään materiaalina. Kartongin, muovin ja biojätteen tilanne on paranemassa, koska kotitalouksille ja muille toimijoille on vastikään asetettu uusia velvoitteita niiden lajittelusta. Myös tekstiilijätteen keräys on alkamassa. Lajittelu tekee mahdolliseksi tuottaa jätteistä uusioraaka-aineita, mikä voi vähentää luonnonvarojen käyttöä. Vielä tämä ei ole toteutunut; luonnonvarojen käyttö kasvaa yhä.

Euroopan unioni velvoittaa lisäämään jätteen kierrätystä

Kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 42 prosenttia vuonna 2020. Luku on EU:n keskiarvoa heikompi – joskin jätetietojen kokoaminen vaihtelee maittain, mikä vaikeuttaa vertailua. EU velvoittaa jäsenmaat lisäämään yhdyskuntajätteen kierrätystä. Vuonna 2025 kierrätysasteen pitää olla 55 prosenttia ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Kullekin jätelajille on lisäksi asetettu omat tavoitteensa pakkausmateriaalien osalta.

Jätesuunnitelma vähentää jätteen syntyä ja edistää kierrätystä

Suomen valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 sisältää tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia keskeisille jätevirroille. Se pyrkii aiempaa voimakkaammin ehkäisemään jätteen syntyä niin kotitalouksissa kuin muussakin toiminnassa. Tavoitteena on kytkeä jätteen synty irti bruttokansantuotteen kasvusta ja lisätä kierrätystä. Keinovalikoima sisältää lajittelun tehostamista, neuvontaa ja taloudellista ohjausta. Tavaroiden yhteiskäyttöä ja korjauspalveluja halutaan kehittää. Jätteitä ja kierrätystä koskevia tietojärjestelmiä parannetaan ja säätelyä kehitetään, jotta jätteiden ottaminen raaka-ainekäyttöön helpottuu.

Tavoitteena kiertotalous ja kestävä yhteiskunta

Jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat olennainen osa Suomen matkaa kohti kestävää kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja materiaalit kierrätetään. Tämä säästää luonnonvaroja ja vähentää niiden käytön haittoja. Kiertotalous tukee muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tavoitteita. Kiertotalous on yksi kestävän yhteiskunnan perusedellytyksistä.

Lue lisää yhdyskuntajätteistä

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)