Valkoposkihanhi ja peltoviljely
Valkoposkihanhien muuttoreitti on viime vuosina osin muuttunut, ja niitä pysähtyy nykyisin lepäämään suurin määrin erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloille. Keväällä hanhet saapuvat suurissa parvissa toukokuun puolivälissä ja palaavat syyskuussa pesimäkauden jälkeen.
Viime vuosina valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja viljelysmailla. Ympäristöhallinto tekee kaikkensa, jotta valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja ja haittoja voidaan vähentää. Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää monipuolisia ratkaisuja. Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista, joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja.
Usein kysyttyjä kysymyksiä valkoposkihanhista
Miksi valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet?
Valkoposkihanhia pysähtyy nykyisin Suomessa lepäämään suuria määriä, tämän myötä myös hanhien aiheuttamat vahingot maanviljelijöille ovat kasvaneet. Se, että meillä esiintyy enemmän valkoposkihanhia, johtuu monestakin syystä. Venäjän Aunuksessa peltoviljely on merkittävästi vähentynyt, joka osaltaan on todennäköisesti muuttanut lentoreittiä pesimisalueille lännemmäksi Suomen puolelle. Levähdysalueilla olevien luonnontilaisten levähdys- ja ruokailualueet (kosteikot) ovat myös vähentyneet. Hanhipopulaatio on päässyt kasvamaan, koska täysrauhoitus astui voimaan 1970-luvun lopussa, jolloin kannan koko oli noin 20 000 yksilöä. Lisäksi maatalous on tehostunut Euroopassa, mikä takaa runsaat ravintoresurssit talvehtimisalueella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei tunneta eikä myöskään mahdollisia ekosysteemimuutoksia pesimäalueilla tundralla.
Miten suurta vahinkoa valkoposkihanhi aiheuttaa?
Eräiden rauhoitettujen lintujen aiheuttamien vahinkojen johdosta maksetut avustukset ovat lisääntyneet 2010-luvulta lähtien. Voimakkaimmin valkoposkihanhien vahinkojen määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Viljelysvahingot syntyvät tyypillisimmin tilanteissa, joissa hanhet syövät, tallaavat, ulostavat tai muuten pilaavat kasvustoja, heinän tai viljan oraita tai juureksia ja vihanneksia niin, että sato jää korjaamatta tai sadon laatu heikkenee.
Keväänä 2020 valkoposkihanhitilanne oli Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa poikkeuksellinen. Valkoposkihanhet saapuivat noin viikkoa etuajassa (huhtikuun lopussa) ja suurin osa pysähtyi Suomen puolelle noin kuukauden ajaksi. Valkoposkihanhia ruokaili itäisessä Suomessa enimmillään noin puoli miljoonaa yksilöä.
Hanhet aiheuttivat näin ollen etenkin keväällä merkittäviä vahinkoja erityisesti eläintiloille ja nurmiviljelylle sekä syysviljojen ja -öljykasvien viljelylle. Pohjois-Karjalassa vahinkoja esiintyi vuonna 2020 yhteensä 6 000-7 000 ha:n alalla, joka vastaa 25–30 % maakunnan peltoalasta. Kaakkois-Suomen alueella vahinkoja esiintyi noin 2500 ha:n alalla. Vuonna 2020 valkoposkihanhet aiheuttivat yhteensä noin 3,1 miljoonan euron satovahingot, kun vastaava luku oli vuonna 2017 noin 750 000 euroa.
Poikkeukselliseen tilanteeseen oli monia syitä, kuten esim. aikainen kevät ja kylmä jakso toukokuun alussa, minkä takia linnut pysähtyivät Suomeen. Pitkällä aikavälillä vahinkojen lisääntymiseen vaikuttavat kannankasvun lisäksi ilmastonmuutos ja viljelytapojen muutos Venäjällä. Vastaaviin poikkeuksellisiin tilanteisiin tulee varautua jatkossakin.
Miksi valkoposkihanhea ei saa metsästää?
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on luonnonsuojelulailla (1096/1996) rauhoitettu laji. Sen häiritseminen tai tappaminen on kiellettyä ilman luonnonsuojelulain nojalla myönnettyä poikkeuslupaa.
Miksi poikkeusluvalla tapettuja valkoposkihanhia ei saa syödä?
Poikkeusluvalla tapetun rauhoitetun eläimen hallussapito edellyttää luonnonsuojelulain nojalla myönnettyä erillistä poikkeuslupaa. Hallussapitoluvan myöntämiselle ei ole valkoposkihanhen osalta lintudirektiivin mukaisia poikkeusperusteita, koska viljely- tai muun vahingon estäminen ei edellytä syömistä. Raatojen hävittämiselle on myös vaihtoehto.
Levittääkö valkoposkihanhi salmonellaa tai lintuinfluenssaa ihmisiin?
Kaikissa vesilinnuissa (sorsat, hanhet, kahlaajat) voi esiintyä salmonellaa ja lintuinfluenssaa. Leviäminen ihmisiin tai tuotantoeläimiin on mahdollista, mutta harvinaista. Erityisesti maastosta kuolleina löydettyjä lintuja käsiteltäessä pitää noudattaa varovaisuutta.
Mitä voin tehdä viljelyvahinkojen ehkäisemiseksi
Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lintujen tappamisen. Luonnonsuojelulaki kieltää myös rauhoitettujen lintujen häirinnän erityisesti niiden lisääntymisaikana, muuton kannalta tärkeillä levähdysalueilla tai muuten lajin elämänkierron kannalta tärkeällä alueella.
Jos valkoposkihanhia suunnitellaan karkotettavan pelloilta valkoposkihanhia kuolettavasti ampumalla, tarvitaan tähän aina poikkeus luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä.
Poikkeusluvan hakeminen
Jos valkoposkihanhia suunnitellaan karkotettavaksi pelloilta menetelmillä, joissa valko-poskihanhia ei vahingoiteta, pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskukselta lupatarpeenarvio siitä, edellyttävätkö suunnitellut toimenpiteet poikkeuslupaa.
Lupa-tarpeen arviota pyydettäessä ilmoitetaan
- tilan tilatunnus ja määritellään tarkemmin alue, jolta valkoposkihanhia on tarkoitus karkottaa, jos karkotustarve ei koske koko tilan aluetta.
- menetelmät, joilla valkoposkihanhia aiotaan karkottaa.
Pyyntö lupa-tarpeen arviosta toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
Mikäli pelloilla levähtää ja aiheuttaa vahinkoa riistalajeihin kuuluvia hanhilajeja (kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi), näiden lajien osalta toimivaltainen viranomainen poikkeuslupien ja neuvonnan osalta on Riistakeskus.
Poikkeusluvat vuosina 2020–2021
Poikkeuslupia valkoposkihanhien viljelmiltä karkottamiseen viljelyvahinkojen estämiseksi on vuosina 2020 ja 2021 haettu laajoille alueille valkoposkihanhien keskeiselle muuttoreitille Suomessa. Oheisessa raportissa on kuvattu poikkeuslupaprosessia, myönnettyjä poikkeuksia sekä poikkeusluvilla tehtyjä karkotustoimenpiteitä vuoden 2020 osalta.
Miten valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja peltoalueilla voidaan ennaltaehkäistä ilman poikkeuslupaa
Nurmipelloilla voidaan kokeilla keväällä myöhemmin kasvunsa aloittavia lajikkeita, kuten sinimailasta.
Perustamalla erityisiä peltolohkoja hanhien houkuttelemiseksi pois saman peltoalueen muilta lohkoilta, joilla hanhet ovat aiheuttaneet haittaa. Hanhipeltojen perustamisella voidaan ehkäistä haittoja varsinkin keskeisillä ruokailualueilla. Lohkojen suunnittelussa tulee huomioida:
- Hanhien houkuttelemiseksi lohkon pinta-alan tulisi olla joitain hehtaareita; lohkon suurentaminen esim. vähintään viiteen hehtaariin houkuttelee hanhia tehokkaammin.
- Lohkot sijoitetaan peltoaukean rauhalliselle keskiosalle, jossa maapetojen ja ihmisen vaikutus on vähäisempää.
- Ainakin yhdellä lohkolla kasvatetaan ohra-hernekasviseosta.
- Ainakin yhdellä ohra-hernekasvilohkon viereisellä lohkolla kasvatetaan monivuotista rehunurmea, joka soveltuu hyvin hanhien ruokailuun ja lepäilyyn.
Valkoposkihanhet kaupunkiympäristöissä
Kaupunkien virkistysrannat ja puistoalueet tarjoavat valkoposkihanhille helpot olosuhteet ruokailuun ja poikueiden kasvattamiseen. Valkoposkihanhen runsastuminen aiheuttaa kiistoja, koska hanhiparvien ulosteet haittaavat erityisesti rantanurmien, uimarantojen ja golfkenttien virkistyskäyttöä. Vaikka ulosteet aiheuttavat hygieniahaittoja, merkittävää tautiriskiä ei ole selvityksissä havaittu. Hanhiemot voivat puolustaa poikasiaan rohkeasti ihmisen tullessa liian lähelle mutta eivät ota kosketusta niitä väistävään ihmiseen. Toisaalta osa ihmisistä pitää valkoposkihanhia myös kaupunkikuvaa elävöittävänä nähtävyytenä.
Miten valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja voidaan vähentää kaupunkiympäristössä
Piha-alueen rannan aitaaminen esimerkiksi puolen metrin korkuisella siirrettävällä puutarhaverkkoaidalla on tehokas keino estää hanhipoikueiden ruokailua nurmella, mutta ei tehoa välttämättä poikasettomiin aikuisiin hanhiin, jotka ovat lentokykyisiä. Isompien nurmialueiden aitaamista kokonaan umpinaisiksi tulisi välttää, jotta sisäpuolelle mahdollisesti päässeet hanhet löytävät ulosmenoaukkoja.
Valvotuilla uimarannoilla uimavahdit voivat hygieniasyistä ohjata valkoposkihanhet pois hiekkarannalta. Saman henkilön toistuvat pelottelut ovat tehokkaimpia, varsinkin jos vaatetus pidetään samanlaisena, koska hanhet oppivat nopeasti tunnistamaan henkilön ja paeta jo kauempaa.
Poikasiaan tai saarissa sijaitsevia pesiään puolustavien hanhiemojen väistäminen riittää estämään niiden lähestymisaikeet.
Valkoposkihanhien pesinnän häirintä, pyydystäminen ja vahingoittaminen sekä niiden karkottaminen elinkierron kannalta tärkeiltä alueilta edellyttää poikkeuslupaa.