Ilmansuojelu

Ilmansaasteilla on haitallisia vaikutuksia terveydelle, ekosysteemille ja rakennuksiin

Ilmansaasteet ovat terveys- ja ympäristöhaitta. Hiukkasilla, raskasmetalleilla ja kaasumaisilla ilman epäpuhtauksilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvat pienhiukkaset yhdistetään muun muassa keuhkosairauksiin, ja monet PAH-aineet aiheuttavat syöpää. Lisäksi ilman epäpuhtaudet happamoittavat sekä vesistöjä että maaperää, rehevöittävät vesistöjä ja muodostavat haitallista alailmakehän otsonia. Ne myös aiheuttavat materiaalivahinkoja rakennetussa ympäristössä.

Terveys- ja ympäristöhaittojen takia ilmansaasteille on asetettu raja- ja ohjearvoja, joiden tarkoitus on ohjata viranomaisten ja toiminnanharjoittajien toimintaa päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

Päästöt ovat vähentyneet – haittoja on edelleen

Määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta ilman epäpuhtauksien päästöt ja happamoittava laskeuma ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi viimeisten 40 vuoden aikana. Katupölyn ja typpidioksidin määrissä on tapahtunut maltillista laskua, mutta kaukokulkeutuvan otsonin määrät eivät ole laskeneet. Myös maatalouden ammoniakkipäästöjä on tarpeen vähentää edelleen. 

Vaikka päästöt ovat siis pääasiassa vähentyneet ja ilmanlaadun raja-arvot eivät Suomessa ylity, huonolle ilmanlaadulle altistutaan edelleen. Erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteet, puun pienpoltto ja katupöly, ovat syynä tähän. Lisäksi väestön kasvu ja kaupungistuminen lisäävät altistuvien määrää  ja väestön ikääntyminen lisää ilmansaasteille herkkien ihmisten määrää.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan kansallisella ilmansuojeluohjelmalla. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman maaliskuussa 2019 ja ohjelman päivityksen maaliskuussa 2023. Ohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284)  mukaisten päästövähennysvelvoitteiden noudattamiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseen tähtääviä toimia. Ahvenanmaan päästöt ovat mukana kansallisessa ohjelmassa, mutta Ahvenanmaa päättää itsenäisesti päästöjen vähentämistoimistaan.

Kansainvälinen yhteistyö ja EU-asiat

Kaasumaiset ja hiukkasmaiset ilmansaasteet voivat levitä lähialueille ja jopa toiselle puolelle maapalloa. Ilmansuojelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin Suomen kansallisten toimien lisäksi kansainvälistä yhteistyötä, sillä merkittävä osa pienhiukkaskuormituksesta sekä ilman kautta tulevasta happamoittavasta ja rehevöittävästä kuormituksesta tulee Suomeen kaukokulkeutumana.

Tärkein ilmansuojelua koskeva sopimus on YK:n kaukokulkeutumissopimus maasta toiseen kulkeutuvien ilman epäpuhtauksien hallitsemiseksi ja sopimusta tarkentavat pöytäkirjat.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi altistumista ilmansaasteille pyritään Euroopan Unionin alueella vähentämään sekä EU:n lainsäädännöllä (EU-direktiiveillä ja -asetuksilla) että kansallisin keinoin.