Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelmassa tartumme Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Helmi-ohjelmaa tehdään laajassa yhteistyössä

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen, ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto
p. 0295 250 370, etunimi.sukunimi@gov.fi

Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 26.9.2025

Julkaisija

Ympäristöministeriö

Helmi-ohjelman toimeenpano - Uusimaa

Uudenmaan ELY-keskus edistää alueellaan Helmi-ohjelman toimeenpanoa. Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla on myös valtakunnallisen Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushaun toteuttaminen.
Pähkinäpensaslehto luonnonhoitokohteelta Porvoosta.
Monimuotoista pähkinäpensaslehtoa Brödtorpissa Raaseporissa. © Pihla Kivistö

Ajankohtaista

Painopisteet ja kohteet

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan aktiivisilla suojelu-, ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla. Toimintaohjelmassa painotettavia elinympäristöjä ovat suot, lintuvedet, kosteikot, perinnebiotoopit, metsät, rantaluonto ja pienvedet.

Kaikissa Helmi-teemoissa tehdään jatkuvaa työtä ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeessa olevien kohteiden saamiseksi toteutukseen. Yksittäisen kohteen toteuttaminen saattaa vaatia jopa useamman vuoden valmistelutyötä. Vastaavasti osa kohteista tarvitsee hoitotoimia vuosittain.

Laidunaitaa ja laidunnettu jokilaakso.
Laidunaitaa Vähäjoen jokilaaksossa Askolassa. © Esko vuorinen

Soiden suojelu ja ennallistaminen

Valtakunnallisesti merkittäviksi arvioitujen suokohteiden (soidensuojelun täydennysehdotus) suojelun vuositavoite Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella on 100 ha vuodessa. Suojelua on jo edistetty useilla arvokkailla suokohteilla, kuten Lohjan Kultsuolla, Siuntion Vargmossenilla ja Raaseporin Pehkusuolla.

Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on toimialueella kaiken kaikkiaan 43 ja niiden yhteispinta-ala on vajaa 1 600 ha. Näiden lisäksi voidaan suojella maakunnallisesti tai lajistollisesti merkittäväksi arvioituja suokohteita. Soiden ennallistamisesta vastaa Uudellamaalla pääasiassa Metsähallitus.

Kuva puustoisesta suosta.
Soidensuojelu on yksi tärkeä osa-alue Helmi-elinympäristöohjelmassa. © Maria Saarnilehti

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus

Lintuvesien kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat käynnissä seitsemällä Natura 2000 -verkoston kohteella. Lisäksi kahdella Natura-kohteella teetetään vielä lajistokartoituksia suunnittelun tueksi. Kunnostusten pääpaino on rantaniittyjen raivauksissa, sisävesien hoitokalastuksissa, vieraspetopyynnissä ja pesimäsaarekkeiden perustamisessa. Myös ruoppauksia ja vedenpinnan nostoja on suunnitteilla.

Uhanalaisten vesi- ja kosteikkolintujen heikentyneitä elinympäristöjä kunnostetaan Lohjalla Nummi-Pusulan lintuvesillä, Vihdin Vanjärvellä, Helsingin Vanhankaupunginlahdella, Porvoossa Porvoonjoen suiston-Stensbölefjärdenin alueella, Pukkilan Kanteleenjärvellä sekä Loviisassa Gammelbyvikenillä ja Teutjärvellä.

Henkilö nostaa katiskaa veneeseen.
Hoitokalastusta Pukkilan Kanteleenjärvellä. Hoitokalastuksen tarkoitus on tervehdyttää järven tilaa pienentämällä särkikalakantoja. Kanteleenjärven lisäksi hoitokalastusta on tehty Loviisan Teutjärvellä ja Vihdin Vanjärvellä. © William Velmala

Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

ELY-keskus on inventoinut viime vuosina aktiivisesti arvokkaita perinnebiotooppeja, joita on Uudellamaalla yli 600 kohdetta, yli 4140 hehtaaria. Työtä jatketaan niiden kunnostamisella ja hoitamisella. Kunnostettavien kohteiden maanomistajiin otetaan suoraan yhteyttä ja tarjotaan mahdollisuutta saada tukea perinnebiotooppikunnostuksiin. Tuki voi olla tarvikkeita tai palveluja, esimerkiksi laitumen aitaaminen, jonka ELY-keskus maksaa. Kunnostus- ja hoitotoimia voidaan tehdä myös inventoimattomissa kohteissa, mikäli ne todetaan kunnostuskelpoisiksi.

Perinnebiotooppikunnostuksia tehdään koko Uudellamaalla. Kohteina ovat mm. rantalaitumet, hakamaat ja niityt. Toimiin kuuluu ruovikon tai heinittyneiden alueiden niittoa, umpeenkasvaneiden alueiden puuston harvennusta ja vesakonraivausta sekä alueiden aitaamista laidunnusta varten. Joskus on tarpeen torjua perinnebiotooppeja valtaavia vieraslajeja.

Ylämaankarjaa rantalaitumella
Ylämaankarjaa rantalaitumella Inkoon Stor-Ramsjössä. © Esko Vuorinen

Metsien suojelu, ennallistaminen ja hoito

Metsäisten elinympäristöjen teemassa hoidetaan erilaisia puustoisia arvokohteita. Uudellamaalla hoitotoimilla pyritään palauttamaan metsän luontaisia ominaispiirteitä ja nopeuttamaan kehitystä kohti luonnontilaa tai keskitytään jonkin arvokkaan lajin tai luontotyypin hoitoon. Hoitokohteet ovat tyypillisesti pienialaisia laji- tai luontotyyppikohteita.

Metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitotoimet painottuvat jalopuumetsiin ja pähkinäpensaslehtoihin sekä uhanalaisten lajien esiintymille. Varjostavien kuusten poisto ja alikasvuston raivaaminen ovat tyypillisiä hoitotoimenpiteitä. Hoitotoimissa tavoitellaan erirakenteista ja luonnontilaisen kaltaista lopputulosta. Arvokkaiden lajien hoitokohteilla keskitytään kyseessä olevan lajin elinympäristön ominaispiirteiden parantamiseen. Tällöin toimenpiteet voivat kohdistua puustoon, vieraslajien poistoon, haittaavan kasvillisuuden hillitsemiseen tai maanpinnan käsittelyyn.

Suuri tammi kasvupaikallaan
Tammimetsät ovat uhanalaisia elinympäristöjä ja hyötyvät luonnonhoitotoimista. © Pihla Kivistö

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus

Maakunnan virtavesistä on priorisoitu kolme pienvesiluonnoltaan erityisen arvokasta valuma-aluekokonaisuutta: Kullaanjärven vesistö, Nuuksion alueen latvavedet (Mankinjoen, Espoonjoen ja Vantaanjoen vesistöt) sekä Sipoonjoen vesistö. Kunnostuksia edistetään myös muissa vesistöissä mahdollisuuksien mukaan.

Lähteiden osalta painopistealueeksi on nostettu ensimmäisen ja toisen Salpausselän reunamuodostumat, joiden alueella esiintyy runsaasti arvokkaita lähdevaikutteisia luontotyyppejä. Uudenmaan ELY-keskus kartoittaa parhaillaan alueen lähdekohteita ja niiden ennallistamistarvetta konsulttityönä. Rannikon fladojen, kluuvijärvien ja hiekkarantojen ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimien tarvetta ja mahdollisuuksia arvioidaan tapauskohtaisesti.

Helmi-ohjelmassa on kunnostettu viime vuosina virtavesikohteita useissa vesistöissä. Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu Espoonjoen pääuoman virta-alueiden kunnostus (2021–2022) muodostaa laajemman yhtenäisen kokonaisuuden. Elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistoja on toteutettu myös esimerkiksi Karjaanjoen, Ingarskilanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Itämeren luontaisia hiekkarantoja on kunnostettu useammassa kohteessa Hankoniemen alueella. Kunnostuksissa on poistettu rannalle kertyneitä rihmalevävalleja ja vieraslaji kurtturuusua.

Pienvesialue.
Pienvesialue Raaseporissa. © Pihla Kivistö

Lajisuojelu

Kilpailevan kasvillisuuden poistolla parannetaan etenkin monien vaateliaiden kasvi- ja hyönteislajien elinolosuhteita.

Metsäteemassa on hoidettu mm. soikkokämmekän, tummaneidonvaipan ja luhtaorvokin esiintymiä vesakkoa torjumalla ja maanpintaa paljastamalla. Hoidon piiriin on tarkoitus saada myös muita erityisesti suojeltavien tai muiden uhanalaisten lajien esiintymiä metsäisillä kohteilla.

Perinnebiotooppien teemaan kuuluvat myös uuselinympäristöt, kuten tien- ja radanvarsikohteet. Näillä kohteilla on parannettu uhanalaisten lajien elinympäristöjä vieraslajien ja vesakon poistolla sekä kohteiden paahteisuuden turvaamisella. Hoidettuja lajeja on esimerkiksi palosirkka, vuorilaulukaskas, suoneidonvaippa, hirvenkello ja hietaneilikka.

Laidunnuksella ja rantojen hoidolla parannetaan monien uhanalaisten ja taantuneiden lajien tilannetta. Rantalaidunnuksella, kurtturuusun poistolla ja rihmalevävallien poistolla on turvattu esimerkiksi uhanalaisten meriotakilokin ja merikastikan säilymistä.

Vuorilaulukaskas kuoriutuu toukkanahastaan.
Vuorilaulukaskas (Cicadetta montana) elää paahteisilla, kuivilla niityillä ja pientareilla. Avoimien alueiden sulkeutuminen, erityisesti lupiinin leviäminen uhkaa vuorilaulukaskaan elinympäristöjä. © Esko Vuorinen

Yhteistyö

HELMI-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeässä roolissa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten on perustettu laajapohjainen Helmi-yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta mm. parantamalla tiedonkulkua, aktivoimalla toimijoita sekä kohdentamalla kunnostus- ja hoitotöitä mahdollisimman vaikuttavasti.

Yhteistyöryhmän tehtävänä on myös suunnitella ja ehdottaa Helmi-keskittymiä, joilla toteutetaan luonnon tilaa parantavia toimia laajassa yhteistyössä ja tehtävät kunnostus- ja hoitotoimia pyritään kohdentamaan vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

Perinnebiotooppien hoitoa ja kunnostusta tukemaan on myös kutsuttu kokoon oma yhteistyöryhmä Uudenmaan alueella. Siihen kuuluu muun muassa maatalousviranomaisten, tuottajajärjestöjen sekä maatalousneuvojien edustajat. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tiedonvälityksen parantaminen eri tahojen välillä ja erityisesti viljelijöille.

Säännöllistä yhteistyötä tehdään eri yhteyksissä laajasti alueen toimijoiden, kuten maa- ja vesialueiden omistajien, Metsähallituksen, Metsäkeskuksen, alueellisten metsänhoitoyhdistysten, maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöjen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, alueellisen kalatalousviranomaisen, alueellisten vesiensuojeluyhdistysten, kalatalousalueiden, luonnonsuojelu- ja lintuyhdistysten, metsästysseurojen sekä Uudenmaan kuntien ja kaupunkien kanssa. Uudenmaan alueella on käynnissä myös muiden toimijoiden Kunta- ja Järjestö-Helmi-rahoituksella toteutettavia hankkeita, joiden kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla asiantuntija-apua.

Lintujen pesimälautta keskellä järveä.
Yhteistyöllä rakennettu lintujen pesimälautta Tuusulanjärvellä. © William Velmala

Helmi-keskittymät

Helmi-keskittymien tarkoituksena on kohdentaa Helmi-ohjelman toimenpiteitä toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi ja aktivoida toimijoita erityisesti näillä alueilla. Tällä pyritään mahdollistamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ekologinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Uudenmaan alueelta on tunnistettu neljä Helmi-keskittymää.

Hankoniemen helminauha

Hankoniemelle tunnistettu Helmi-keskittymä kattaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä Hankoniemen maa-alueilla sekä sitä ympäröivillä merialueilla ja saarilla.

Koskenkylänjokilaakso

Pyhäjärvestä Pernajanlahdelle ulottuva Koskenkylänjokilaakson Helmi-keskittymä on monipuolinen kokonaisuus järvimaisemia, virtavesiä koskineen, lintuvesiä ja perinnebiotooppeja.

Keski-Uudenmaan virtavesihelmet

Keski-Uudenmaan virtavesihelmet keskittymä kattaa Sipoonkorven pienvedet rantoineen sekä Keravanjoen, Ohkolanjoen ja Sipoonjoen jokivarsiin ja niiden lähiympäristöön sijoittuvat HELMI-ohjelman elinympäristöt.

Länsi-Uudenmaan monimuotoisuusverkosto eli LUMO-Helmet  

Karjaalta Vihtijärvelle ulottuva LUMO-Helmet keskittymä Länsi-Uudellamaalla on luontotyypeiltään monimuotoinen alue, jossa esiintyy lajistoltaan harvinaisen edustavia luontotyyppejä ja arvokasta lajistoa.

Lintujenhoitoalue suistossa.
Lintuvesien hoitoalue Loviisan Gammelbyvikenillä. © William Velmala

Helmi-resursseja

Uudenmaan ELY-keskuksessa jokaisessa Helmi-teemassa työskentelee teemavastaava. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus vastaa keskitetysti valtakunnallisen Kunta- ja Järjestö-Helmen avustushakujen toteuttamisesta. Helmi-ohjelman puitteissa työskentelee tarpeen mukaan myös joukko osa-aikaisia ja määräaikaisia henkilöitä toimien suunnittelun, toteutuksen valvonnan ja seurantojen parissa.

Helmi-ohjelman edistämiseen liittyviä inventointeja, selvityksiä, suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä toteutetaan osin myös ostopalveluina.

Yhteystiedot

Lisätietoja Helmi-elinympäristöohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:

  • Soidensuojelu ja ennallistaminen: Maria Saarnilehti, maria.saarnilehti@ely-keskus.fi 
  • Lintuvedet: Mikko Koho, mikko.koho@ely-keskus.fi
  • Metsäiset elinympäristöt: Teemu Virtanen, teemu.s.virtanen@ely-keskus.fi
  • Perinnebiotoopit: Esko Vuorinen, esko.vuorinen@ely-keskus.fi
  • Pienvedet ja rantaluonto: Aki Janatuinen, aki.janatuinen@ely-keskus.fi

Lisätietoja valtakunnallisesta Kunta- ja Järjestö-Helmi-avustushausta saat seuraavilta henkilöiltä:

  • Niina Vähätalo, niina.vahatalo@ely-keskus.fi
  • Tommi Hautala, tommi.hautala@ely-keskus.fi

Lisätietoja Uudenmaan alueellisen Helmi-yhteistyöryhmän toiminnasta ja Helmi-keskittymistä: 

  • Paula Salomäki, paula.salomaki@ely-keskus.fi  

Katso myös

Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 23.9.2025

Julkaisija

Uudenmaan ELY-keskus