© Marianne Aulake Kasvisten syönti ja luontokontaktit lisääntyvät, ruokahävikki pienenee – uusi toimintamalli päiväkoteihin Uutinen 5.12.2019 Suomen ympäristökeskus Itse k......

Itse kasvatetut ja kokatut kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille. Päiväkodit voivat pienentää ruokahävikkiä pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Lasten kosketusta luontoo......

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin 1994 - 2018 (pdf) Uusi YVA-laki voimaan (uutinen 16.5.2017, ym.fi) Raportti: sujuvammat ympäristömenettelyt yhteistyöllä (uutinen 16.3.2017, ym.fi) ......

Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksii......

Kangasmetsiä esiintyy koko Suomessa ja ne kattavat yli 95 % metsien pinta-alasta. Yleensä kangasmetsän valtapuulajina on joko mänty, kuusi tai rauduskoivu. Sekapuuna voi lisäksi kasvaa muita lehtipui...

Metsät ja niiden tuottamat ekosysteemipalvelut ovat aina olleet erottamaton osa elämää Suomessa. Metsistä saamme marjoja, sieniä, riistaa ja villivihanneksia. Metsäretket ovat tutkitusti erinomainen ...

Lehdot ovat runsaslajisimpia metsäelinympäristöjämme, mikä näkyy sekä niiden kasvistossa että eläimistössä. Ensisijaisesti lehtometsien lajeja on 17 % kaikista uhanalaisista lajeistamme. Lehtokasvill...

Maakuntien alueidenkäytön ja kulttuuriympäristön mittarit ovat osa elinympäristön ja yhdyskuntarakenteen seurantaa. Mittareiden tarkoituksena on tarjota työkaluja alueidenkäytön kehityksen seuraamise...

Metsien erikoistyypit ovat lehtojen ja kangasmetsien tyypittelyyn soveltumattomia, metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontotyyppejä. Näiden luontotyyppien esiintymiseen liittyy niille luon...

Metsät kattavat yli puolet Suomen maapinta-alasta. Metsäalasta yli 95 % on kangasmetsiä ja näistä yli puolet tuoreita kankaita. Kangasmetsiä esiintyy koko maassa, mutta lehdot ovat painottuneet etelä...

Keinot suoluonnon tilan parantamiseksi kohdistuvat sekä suojelualueverkostoon, että sen ulkopuolisiin soihin. Erityisen tärkeitä ovat toimenpiteet, jotka parantavat laajempien suokokonaisuuksien tila...

Suot ovat olennainen osa suomalaista maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen kostea ja viileä ilmasto sekä tasainen korkokuva suosivat soistumista ja alun perin noin kolmannes, yli 10 miljoonaa ...

Merkittävimmäksi metsäluontotyyppien uhanalaistumisen syyksi arvioitiin kuolleen puun väheneminen (uhanalaistumisen syynä 79 %:lla metsäluontotyypeistä), vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden vä...

Suomen soiden käyttöhistoria ulottuu satojen vuosien taakse. Alkuperäinen biologinen suoala on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria. Osa soiden käyttömuodoista, kuten pellonraivaus, turpeenotto, vesir...

Pohjaveden korkeus tänään -->   Pohjaveden korkeus (*) --> *Huomaa, että kartta esittää vesistömallin laskemia arvoja. Ne voivat poiketa mahdollisista...

Roudan syvyys (*) *Huomaa, että kartta esittää vesistömallin laskemia arvoja. Ne voivat poiketa mahdollisista havainnoista. Routaa ajankohdan keskiarvo...

Pintaveden lämpötila (*) *Huomaa, että kartta esittää vesistömallin laskemia arvoja. Ne voivat poiketa mahdollisista havainnoista. --> Valunta ...

Tältä sivulta voit ladata CitobsDB tietosuojailmoitusten ja käyttöoikeussopimusten malliversiot.  PDF -muotoiset dokumentit ovat "tiedoksi" Ne ovat kaikille samanlaisia, ja ne määrittelevät......

Suunnitteletko vesistöjen kunnostamiseen liittyvää projektia? Tämän sivun tarkoituksena on auttaa löytämään Suomessa toimivia palveluntarjoajia.   Toiminta-alueet Koko su...

Erikoistutkijat Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) avaavat lannan tehokkaampaan kierrätykseen perustuvan sinisen talouden mahdollisuuksia......