Ei merkittävää haittaa -periaatteen soveltaminen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeissa

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden rahoituksen ehtona on, että niissä noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (Do No Significant Harm, DNSH). Hankkeet eivät saa heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai biologisen monimuotoisuuden suojelua. Hankekohtaisella DNSH-arvioinnilla varmistetaan, että tämä vaatimus toteutuu.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on Suomen kansallinen suunnitelma Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen hyödyntämiseksi. Suunnitelma on myös osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen ympäristökeskus on kehittänyt DNSH-arviointien ohjeistusta ja arviointien toteutuskaavioita erilaisten kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavien hankehakujen tueksi ja taustamateriaaliksi rahoitusohjelmien vastuutahoille.

Kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden lisäksi soveltaen myös muihin hankkeisiin, joilta edellytetään DNSH-arviointeja.

Kehitettyjen arviointimenetelmien käyttäjiä ovat rahoitusohjelmien vastuutahot, ensisijaisesti Business Finland, Suomen Akatemia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset sekä rahoitushakuja tekevien hankkeiden vastuutahot.

DNSH-arvioinnin periaatteet

DNSH-arvioinnissa varmistetaan, ettei elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettava hanke aiheuta haittaa seuraaville ympäristötavoitteille:

  • ilmastonmuutoksen hillintä
  • ilmastonmuutokseen sopeutuminen
  • vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
  • siirtyminen kiertotalouteen
  • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
  • biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

DNSH-arvioinnin vaiheet

DNSH-arviointi tehdään kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään yleispiirteinen arviointi. Sen perusteella tunnistetaan ne ympäristötavoitteet, joista on laadittava yksityiskohtainen haitta-arviointi. Yksityiskohtainen, tarkennettu haitta-arviointi perusteluineen tulee tehdä niille ympäristötavoitteille, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia.

Yleispiirteinen arviointi

Jos hankkeella ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta yhteenkään kuuteen ympäristötavoitteeseen, tai vaikutus on merkityksetön, yleispiirteinen DNSH-arviointi voi riittää. Yleispiirteisessä arvioinnissa selvitetään, mitkä vaikutukset edellyttävät tarkennettua haitta-arviointia ja mille vaikutuksille taas riittää yksinkertaistettu arvio.

Lyhyt perustelu riittää kunkin tavoitteen kohdalla, mikäli:

  • Hankkeella ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta kyseiseen ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on merkityksetön, kun otetaan huomioon toimenpiteen luonne ja sen suorat ja ensisijaiset epäsuorat vaikutukset hankkeen koko elinkaaren ajalta. Tällöin hankkeen katsotaan olevan DNSH-periaatteen mukainen tämän ympäristötavoitteen osalta.
  • Hankkeella on ilmastonmuutostavoitteiden edistämisen osalta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa tunnistettu 100 prosentin kerroin, joten sen katsotaan olevan tämän tavoitteen osalta DNSH-periaatteen mukainen.
  • Hanke edistää merkittävästi jotakin ympäristötavoitetta taksonomia-asetuksessa tarkoitetulla tavalla, joten sen katsotaan olevan tämän ympäristötavoitteen osalta DNSH-periaatteen mukainen.

Kahden viimeisen perustelun kohdalla täytyy ottaa huomioon, että nämä perustelut koskevat vain kyseistä ympäristötavoitetta. Kaikkien muiden ympäristötavoitteiden osalta haitta-arviointi pitää tehdä.

Mikäli hankkeella ei arvioinnin perusteella ole haitallisia vaikutuksia mihinkään ympäristötavoitteeseen, se on DNSH-vaatimusten mukainen. Muussa tapauksessa hankkeesta on tehtävä tarkennettu arviointi.

Tarkennettu arviointi

Tarkennettu arviointi hankkeen vaikutusten merkittävyydestä tehdään niiden ympäristötavoitteiden osalta, joissa yleispiirteisessä arvioinnissa tunnistettiin mahdollisia haitallisia vaikutuksia raportissa Ei merkittävää haittaa -periaatteen (DNSH) soveltaminen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeissa (helda.fi) olevien taulukoiden avulla. Arvioinnissa on syytä huomioida seuraavia seikkoja:

  • Tarkennetussa arvioinnissa tulisi kuvata jokaisen ensimmäisessä vaiheessa tunnistetun haitallisen vaikutuksen ominaisuuksia, kuten voimakkuus, kesto ja laajuus, arviointitaulukkoon.
  • Tulisi lisäksi arvioida, voidaanko vaikutuksia lieventää siten, että ne eivät enää olisi merkittäviä.

Mikäli lieventämisen jälkeenkin hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia, hanke ei täytä DNSH-kriteeristön vaatimuksia eikä rahoitusta voida myöntää.

Arviointiin liittyviä keskeisiä periaatteita

Arvioinnissa on huomioitava hankkeen kaikkien vaiheiden vaikutukset, esimerkiksi hankkeen toteuttamisen ja hankkeen tulosten soveltamisen välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Kaikkien vaikutusten osalta DNSH-kriteeristön ympäristötavoitteiden tulee toteutua.

Sellaisillekin hankkeille, jotka eivät sisällä ympäristönäkökulmaa ja joista ei oleteta aiheutuvan merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle, tehdään ainakin yleispiirteinen arviointi.

Arvioinneissa on otettava huomioon hankkeen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta, esimerkiksi raaka-aineen hankinnan, tuotteen tai palvelun koko arvoketjun sekä tuotteen käytöstä poiston vaikutukset. Varsinaista elinkaariarviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaan riittää, että tunnistetaan arvoketjun merkittävimmät vaikutukset.

Ensimmäisessä vaiheessa tulee myös tarkistaa, onko suunniteltu hanke poissuljettavien hankkeiden listalla eli komission ns. exclusion-listalla. Poissuljettavia toimintoja ovat:

  1. toimet, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, mukaan lukien jalostus ja jatkokäyttö,
  2. EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toimet, joiden seurauksena arvioidut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sovellettavan vertailuarvon hankkeet, jotka vastaavat teknisen ohjeen (2021/C58/01) liitteen III ei merkittävää haittaa -periaatetta,
  3. kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin-biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet, joissa jätteiden pitkäaikainen loppusijoittaminen voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Poissuljettaviin toimintoihin liittyy poikkeuksia, joiden kuvaus löytyy esimerkiksi komission täytääntöönpanopäätöksestä:

Mikäli näin on, toiminta ei ole DNSH-kelpoista eikä hanketta voida rahoittaa.

Suomen ympäristökeskuksen raportista löytyy tarkemmat ohjeet ja lähestymistavat DNSH-arvioinnin tekemiseen.

Lähdemateriaalia ja DNSH-arviointiin liittyviä ohjeita ja säädöstöä

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Vihreän siirtymän pilarin osuus rahoituksesta on puolet, eli noin miljardi euroa. Tästä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ohjataan noin 700 miljoonaa euroa.

Ohjelman vihreän pilarin investoinnit kohdistuvat energiajärjestelmän murrokseen, teollisuuden vihreää ja digitaalista siirtymää tukeviin uudistuksiin, yhdyskuntien ja liikenteen vähähiilisiin ratkaisuihin, rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseen sekä ympäristökestävyyteen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin.

Suunnitellun hankkeen tule täyttää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen vaatimukset ja asetuksen mukaiset tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi (2021/C 58/01). Komission teknisessä ohjeessa (2021/C 58/01) on avattu lyhyesti EU:n lainsäädännön ja vaikutusten arviointien merkitystä ja suhdetta (s. 4): Sovellettavan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattaminen katsotaan vaikutusten arvioinnista erilliseksi velvoitteeksi.

Komission delegoitu asetus (EU C2021/2800), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle.

Lisätietoja

  • Projektipäällikkö Kaj Forsius, Suomen ympäristökeskus SYKE
    etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 119
  • Kehittämispäällikkö Kimmo Silvo Suomen ympäristökeskus SYKE
    etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 640
Julkaistu 2.5.2022 klo 11.21, päivitetty 2.5.2022 klo 11.22