Pellavaöljymaalit
Tuotenimi
Käyttöaikakausi
Käyttökohde
Materiaalin pääominaisuudet
Pellavaöljymaaleja on valmistettu keitetystä pellavaöljystä eli vernissasta, valkoisesta peruspigmentistä sekä väripigmentistä. Valkoisena pigmenttinä käytettiin ennen usein lyijyä. Sen käyttö sisätiloissa kiellettiin jo 1920-luvulla ja kokonaan 1970-luvulla, ja lyijy on korvattu titaani- ja sinkkivalkoisella. Väripigmentteinä käytetty usein metalli- ja maavärejä. Ei sisällä liuotteilta. Tuore maalipinta on kiiltävä, vanhemmiten täynnä pieniä halkeamia, jotka mahdollistavat pinnan hengittämisen.
Pellavaöljymaalia alettiin valmistaa teollisesti ja myydä purkeissa jo 1907 (Winter). Tikkurila alkoi valmistaa öljymaaleja 1929, Teknos 1948 ja Sadolin 1954. Suuret maalitehtaat siirtyivät pellavamaalin valmistamisesta alkydiöljymaaleihin 1950-luvulta alkaen, ja viimeinen pellavaöljypuristamo lakkautettiin Suomessa 1960.
Pellavaöljymaalin pinta on liituuntuva ja maalia jää hangattaessa sormeen, vanha maalipinta lohkeilee muodostaen pientä ruutumaista kuviota.
Käyttötarkoitus
Puiset pinnat ulkona ja sisällä, tyypillisesti ikkuna- ja ovipuitteet, julkisivuverhoilut, kalusteet, ovet, jne. Sietää kosteutta.
Päällemaalaus: suositellaan tekemään samalla maalityypillä kuin alkuperäinen.
Haitallisuus purettuna/paikalleen jätettynä
Ei haittaa purettaessa tai paikalleen jätettynä. Ei sisällä terveydelle vahingollisia hahtuvia liuotteita eikä aiheuta jäteongelmia. Valkoisissa maaleissa 1960-luvulle saakka kuitenkin lyijy yleisin pigmentti.
Hyödyntäminen
Ei haittaa esim. puuosien käytölle energiantuotannossa, voi polttaa myös tavallisissa tulisijoissa ellei sisällä lyijä.