Ylä-Keyrityn metsät ja Keyritynjoki

Alueen kuvaus

Ylä-Keyritynjärven kaakkoispäässä sijaitseva, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Holin rotko on jyrkkärinteinen, 1200 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja 25-30 metriä syvä rotkolaakso. Rotkon pohjalla on Ylä-Keyrityn järveen osin salapurona virtaava puro ja muutama suorantainen pikkulampi. Rotkon rinteet ovat pääosin vaihtelevan ikäistä kuusikkoa ja sisältävät runsaasti kallioisuudesta aiheutuvia pikkuaukkoja, joissa kasvaa nuorempaa lehtipuustoa. Pääosa kuusikoista on luonnonmukaisen tiheitä sisältäen pystyynkuolevia alikasvoskuusia. Palokoroisia mäntykelojen kantoja on siellä täällä. Rotkon keskiosan rinteessä kasvaa ryhmä suuria haapoja, joiden alla on useita vanhoja raitoja ja alikasvoskuusia. Raidankeuhkojäkälää on runsaasti. Yksittäisiä koivuja ja ylishaapoja kasvaa vaihtelevasti rotkon lounaispuoleisella rinteellä. Kuusta ja lehtipuita on maapuina paikallisesti runsaasti.



Kohteeseen kuuluvat Keyrityn saaret Ylä-Keyrityn järven Kalmansaaren sekä Huutoniemi-Härkölahdenniemen ja Keyritynniemen. Kaikki alueet ovat harjuluonnon ja -maiseman sekä geomorfologisen kohteen suojelualueita, sekä virkistyskäytön kannalta merkittäviä alueita.



Kalmosaaren kasvillisuus on vaihtelevasti variksenmarja-puolukka-kanervavaltaista männikköä ja luoteisosan laajentumalla kuusi-mänty -sekametsää. Varjorinteellä on suopursukasvustoa. Rannassa on järviruoko-, järvikorte- ja sarakasvustoja.



Huutoniemi-Härkölahdenniemi on kuivan ja karun kankaan nuorehkoa männikköä, joukossa on raudus- ja hieskoivua sekä paikoin harmaaleppää. Kenttäkerros on variksenmarjavaltainen, muita varpuja ovat puolukka ja kanerva. Myös Keyritynniemi on kuivan kankaan nuorehkoa männikköä, puustossa on männyn joukossa rannoilla koivua, haapaa ja pajuja.



Alueeseen sisältyvä, erityissuojelua vaativiin vesistöihin kuuluva Keyritynjoki on karu, osittain hiekkapohjainen joki. Veden laatu joessa on hyvä, vaikkakin humuspitoinen ja hapan. Joen valuma-alueella on yksittäisiä turvetuotannossa olevia alueita tai turvetuotannon varauksia. Joen lähiympäristön suot on voimakkaasti ojitettu.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.



- Alueella vallitseva luontotyyppien, lajien ja niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki paitsi Keyritynjoen osalta vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit