Viljakkalan metsät

Alueen kuvaus

Viljakkalan metsät on neljästä erillisestä alueesta koostuva monipuolinen ja verrattain luonnontilainen metsäkohde.



Pitkälahden itäpuolinen, laaja metsäalue on pääosin iäkästä mäntyvaltaista metsää, jossa on seassa kilpikaarnaisia puita. Sekapuuna on rauduskoivua, kuusta ja haapaa. Keloja ja tuulenkaatamia puita on siellä täällä. Maapuusto on enimmäkseen pientä ja sitä on niukasti. Koivuvaltaiset alueet ovat paikoin soistuneita ja puusto on vanhaa. Sekapuuna on mäntyä, kuusta, paikoin kookkaitakin haapoja, pihlajaa ja raitaa. Näillä alueilla vanhoja keloja ja pökkelöitä on harvakseltaan. Maapuusto on enimmäkseen pienikokoista ja sitä on kauttaaltaan melko niukasti. Alueen pohjoisosassa, rantaan rajoittuen on mäntyvaltaista isovarpu- ja rahkarämettä.



Hakniemen pohjoisempi osa-alue on keskiosistaan iäkästä mäntyvaltaista metsää ja kalliomännikköä. Maasto on vaihtelevaa ja rannan lähellä on jyrkkiä kallioita. Lahopuustoa on mäntyvaltaisilla alueilla vain vähän. Varsinkin alueen kaakkoisreunalla, mutta myös lounais- ja luoteisosassa on vanhoja koivuvaltaisia metsiä, joissa on jonkin verran lahopuustoa, kuten pökkelöitä ja maapuita.



Hakniemen eteläisempi osa-alue on länsiosistaan enimmäkseen mäntyvaltaista metsää ja kalliomännikköä, joissa on paikoin pystyyn lahonneita riukumaisia mäntyjä sekä tuulenkaatamia puita. Itä- ja eteläosissa on iäkästä koivuvaltaista metsää ja sekametsää, joissa on jonkin verran pökkelöitä ja maapuuta. Alueen pohjoispuoliskolla puustossa on silmiinpistävästi osin järeääkin haapaa. Alueen eteläosassa on pienialaisesti rämettä.



Tulisaari on yleispiirteiltään hyvin kallioinen. Varsinkin länsiranta on jylhä, sillä kallio laskee jyrkästi rantaveteen. Saaren pohjois- ja keskiosissa on luonnontilaista kalliomännikköä, jossa on myös keloja ja pientä maapuuta. Saaren eteläosassa ja itärannalla on iäkästä koivuvaltaista metsää, jossa on myös koivupökkelöitä ja maapuita. Haapaa esiintyy melko runsaasti. Rannoilla on vyöhykkeenä paikoin kookastakin tervaleppää.

Alueen luonne ja merkitys

Viljakkalan metsät on monipuolisesti erityyppisiä metsiä ja suota käsittävä laaja ja verrattain luonnontilainen kokonaisuus. Osa alueesta on uhanalaisen lintulajin elinaluetta.



Pohjoisimmalla osa-alueella on tehty aiemmin hakkuita ja siellä on hakkuualueiden lisäksi myös muutamia taimikkoalueita. Alueen läpi kulkee tie. Pohjoisempi rämealue on ojittamaton, mutta siellä on vanhoja turpeenottoaloja. Eteläisimmällä osa-alueella olevan rämelaikun reunassa on vanha oja, joka on umpeutumassa.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Viljakkalan metsät ovat kokonaisuudessaan valtion omistuksessa. Pieni osa alueesta kuuluu uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaiseen alueeseen.



Toteutuskeinot: luonnonsuojelulaki

Toteutustilanne: kokonaan valtion

Suojelun perusteena olevat luontotyypit