VEITTIAAPA
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Veittiaapa on pääasiassa vaikeakulkuista rimpinevaa. Pinnanmuodoiltaan se on tasainen. Jänteet ovat hyvin matalia ja katkeilevia. Luujärvien ympäristössä karut nevat, rämeet ja vesistöt muodostavat maisemallisesti kauniin kokonaisuuden. Ristiaavalla ja Lähdesuon pohjoisosassa vallitsevana suotyyppinä ovat suursaranevat. Lähdesuo on pinnanmuodoltaan loiva rinnesuolaakso. Kasvillisuus on liikkuvan veden vuoksi usein rehevää. Alueella tavataan paikoin runsaasti mm. kämmekkäkasveja. Hömmönojan varret ovat koivuvaltaista korpea.
Alueen luonne ja merkitys
Laaja rimpineva-alue, joka on linnustollisesti hyvin monipuolinen ja arvokas.
- metsätalous
- ojitus
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Veittiaapa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Alue on valtion maiden osalta perustettu luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueeksi. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 73 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 22 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 2.853 |
| 7110 | keidassuot | 60 |
| 7310 | aapasuot | 2350 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 160 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 5 |
| 91D0 | puustoiset suot | 880 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.