Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Värtsilän laakso (SPA)

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0700025
Pinta-ala
521.90 ha
Alueet
Tohmajärvi
Alueen tyyppi
SPA

Alueen kuvaus

Sääperi on peltojen ympäröimä matala järvi Värtsilän kyläkeskuksen koillislaidalla ja valtakunnanrajalla. Lähellä sijaitseva Uudenkylänlampi on lähes umpeenkasvanut ja rehevä. Sääperinjärven ympärille sijoittuvat Värtsilän laakson pellot tarjoavat pesimäympäristön useille maatalousympäristön lintulajeille.

Alueen luonne ja merkitys

Sääperi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Järvellä ja sen lähiympäristöllä on huomattava merkitys lintujen (mm. kurkien) muutonaikaisena levähdysalueena.



Uudenkylänlampi täydentää linnustollisesti Sääperiä.



Sääperin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat peltoalueet kuuluvat Suomen arvokkaisiin ruisrääkkä-alueisiin.



Alueen suojelutavoitteet:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.



Sääperinjärvellä on toteutettu kunnostustoimia metsittynyttä rantaluhtaa raivaamalla vuosina 2006 ja 2007. Lisäksi Sääperinjärvelle on rakennettu pesimäsaarekkeita lokkikolonioille vuonna 2007. Kunnostustoimet toteutettiin Sysmäjärvi ja Sääperi – Pohjois-Karjalan lintuvesien aatelia –EAKR –hankkeessa.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Värtsilän laakso on kansainvälisesti arvokas IBA-kohde.



Sääperi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, ja ympäristön pellot ovat tärkeitä ruisrääkän pesimäalueita ja muuttolintujen levähdysalueita.



Sääperille ja Uudenkylänlammelle on perustettu yksityiset luonnonsuojelualueet.



Röykynvaaran lehto on suojelutarkoitukseen valtiolle hankittua lehtojensuojeluohjelma-aluetta.



Hiidenvaara on lintuvesiohjelman rajauksen sisällä oleva kasvistollisesti arvokas mäkikumpare.



Piilovaaran vieruslammen ja Röykynvaaran toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki, Uudenkylälammen ja Sääperin toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki ja rakennuslaki. Peltojen toteutuskeino on sopimus.

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A167 rantakurvi Xenus cinereus
A123 liejukana Gallinula chloropus
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A506 allihaahka Polysticta stelleri
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A127 kurki Grus grus
A075 merikotka Haliaeetus albicilla
A083 arosuohaukka Circus macrourus
A686 pikkukultarinta Iduna caligata
A084 niittysuohaukka Circus pygargus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A767 uivelo Mergellus albellus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A103 muuttohaukka Falco peregrinus
A073 haarahaukka Milvus migrans
A608 sitruunavästäräkki Motacilla citreola
A002 kuikka Gavia arctica
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A094 sääksi Pandion haliaetus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A234 harmaapäätikka Picus canus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A220 viirupöllö Strix uralensis
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A861 suokukko Calidris pugnax
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A298 rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus
A859 kiljukotka Clanga clanga
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A229 kuningaskalastaja Alcedo atthis
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A042 kiljuhanhi Anser erythropus
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia
A856 heinätavi Spatula querquedula
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A727 keräkurmitsa Eudromias morinellus
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A122 ruisrääkkä Crex crex
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A091 maakotka Aquila chrysaetos
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A222 suopöllö Asio flammeus
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A062 lapasotka Aythya marila
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A477 vuorihemppo Linaria flavirostris
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A197 mustatiira Chlidonias niger
A540 kultasirkku Emberiza aureola
A379 peltosirkku Emberiza hortulana
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto