Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vanhankaupunginlahden lintuvesi

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100062
Pinta-ala
316 ha
Alueet
Helsinki
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Vanhankaupunginlahti on laaja ruovikkoinen merenlahti Vantaanjoen suistossa. Vesikasvillisuusalueet, luhdat ja rantaniityt muodostavat laajoja vyöhykkeitä. Reunametsät ovat reheviä tervaleppäluhtia. Yhdessä läheisten peltojen kanssa alue muodostaa luonnoltaan monimuotoisen ja etenkin linnustolle erittäin tärkeän alueen. Suurin osa Natura-alueesta on jo perustettua luonnonsuojelulauetta.



Lahden vedenlaatua ovat heikentäneet jätevedet. Laatu on viime vuosina parantunut, kunnes talvella 1996 Helsingin kaupungin jätevesiä jouduttiin taas johtamaan lahteen purkutunnelin sortuman vuoksi. Jätevesipäästöstä ei kuitenkaan havaittu aiheutuvan haittaa linnustolle, sillä se tapahtui kasvukauden ja tulva-ajan ulkopuolella.



Alueella on seurattu jatkuvasti linnustoa, veden laatua, pohjaeläimistöä ja lampareiden kasvillisuutta, joten se on merkittävä myös tieteellisen tutkimuksen kannalta. Alue on erittäin tärkeä virkistys- ja luontoharrastuskohde pääkaupunkiseudulla. Rannoilla on luontopolkuja ja lintutorneja.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, jonka arvo on hoitotoimenpiteiden ansiosta edelleen kasvamassa. Suurin osa alueesta kuuluu kansainväliseen kosteikkojen suojelusopimukseen eli ns. Ramsar-kohteisiin.



Vanhankaupunginlahden kosteikkolinnustossa on useita lajeja, joiden parimäärä ja tiheys ovat huippuluokkaa Suomessa. Linnustollisesti tärkeä alue on kokonaisuus, johon kuuluvat kosteikko, rantaniityt, lähiseudun pellot sekä rantametsät eli hieman laajempi alue kuin varsinainen Natura-kohde.



Luontotyypiltään suurin osa alueesta kuuluu jokisuistoihin, sillä Vantaanjoki tuo lahteen makeaa vettä. Rannoilla on myös edustavia metsäluhtia, joilla kasvaa tervaleppää. Laajat järviruokovaltaiset luhdat kuuluvat luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot. Osaa rantaniityistä hoidetaan laiduntamalla, joten ne ovat perinnebiotooppeina merkittäviä. Purolahden pohjukan rantaniitty on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.



Pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen, ja alue on erittäin merkittävä linnuston muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella pesii ja levähtää useita uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja.



Viime vuosina alueen merkitys on hieman muuttunut eri linturyhmien osalta. Lokkilinnut ovat vähentyneet, koska naurulokkikolonia on hävinnyt, kuten on tapahtunut monilla muillakin maamme lintuvesillä. Sen sijaan pesivien ja levähtävien kahlaajien määrät ovat nousseet, koska rantaniittyjä on alettu hoitaa.



Sorsalintujen osalta suuria muutoksia ei ole tapahtunut, vaan lahti on säilyttänyt arvonsa. Laajoissa ruovikoissa elää runsaasti myös varpuslintuja. Lahdella on alkanut pesiä lajeja, jotka ovat vasta kotiutumassa Suomeen, mm. sitruunavästäräkki, viiksitimali ja pussitiainen. Vanhankaupunginlahden viiksitimalipopulaatio on Suomen suurin ja toimii merkittävänä leviämiskeskuksena.





Natura 2000-alueella koko pesimälinnuston lajimäärä pysyi samansuuruisena läpi 2000 -luvun. Vuoden 2012 laskentatulosten mukaan alueella pesi 68 lajia ja yhteensä 1033 lintuparia, joista vesilintujen osuus oli 14 lajia ja 233 paria.



Suomen arvokkaimpien lintuvesien suojelupistearvot ovat yli 100 pistettä.Vanhankaupunginlahden suojelupistearvo on vaihdellut 188-234 pisteen välillä vuosina 2004-2012. Suojelupistearvo on viime vuosikymmenen aikana noussut selvästi tehokkaiden kunnostus- ja hoitotoimien ansiosta.



Alue on tärkeä linnuston tutkimuksen kannalta, sillä seurantoja on pitkältä ajalta. Alueella on tutkittu myös mm. orvakkasieniä, jotka kasvavat lehtipuuryteiköissä ja rantojen pienillä oksilla ja rungoilla. Orvakkalajistosta on löytynyt useita harvinaisuuksia.

Lahden jätevesikuormitus väheni merkittävästi vuonna 1987, kun Viikin puhdistamon vedet ohjattiin muualle. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus jatkuu edelleen.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta on Helsingin kaupungin omistamaa luonnonsuojelualuetta. Pieni osa on asetuksella rauhoitettua valtionmaata. Natura-alue ei muuta näiden rauhoitusmääräyksiä.



Alueeseen kuuluu lisäksi valtion omistama Purolahden pohjukka alueen koilliskulmassa , jolle luonnonsuojelualuetta on suunniteltu laajennettavaksi.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1130 jokisuistot 300
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 0.2
6430 kostea suurruohokasvillisuus 2
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 154
9080 fennoskandian metsäluhdat 10

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A154 heinäkurppa Gallinago media
A123 liejukana Gallinula chloropus
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A892 pikkuhuitti Zapornia parva
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A084 niittysuohaukka Circus pygargus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A122 ruisrääkkä Crex crex
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A103 muuttohaukka Falco peregrinus
A608 sitruunavästäräkki Motacilla citreola
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A767 uivelo Mergellus albellus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A861 suokukko Calidris pugnax
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A166 liro Tringa glareola
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A336 pussitiainen Remiz pendulinus
A004 pikku-uikku Tachybaptus ruficollis
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A094 sääksi Pandion haliaetus
1042 täplälampikorento Leucorrhinia pectoralis
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A298 rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A222 suopöllö Asio flammeus
A229 kuningaskalastaja Alcedo atthis
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A054 jouhisorsa Anas acuta
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A197 mustatiira Chlidonias niger
A215 huuhkaja Bubo bubo
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A062 lapasotka Aythya marila
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A264 koskikara Cinclus cinclus
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset