Vanhankaupunginlahden lintuvesi

Alueen kuvaus

Vanhankaupunginlahti on laaja ruovikkoinen merenlahti Vantaanjoen suistossa. Vesikasvillisuusalueet, luhdat ja rantaniityt muodostavat laajoja vyöhykkeitä. Reunametsät ovat reheviä tervaleppäluhtia. Yhdessä läheisten peltojen kanssa alue muodostaa luonnoltaan monimuotoisen ja etenkin linnustolle erittäin tärkeän alueen. Suurin osa Natura-alueesta on jo perustettua luonnonsuojelulauetta.



Lahden vedenlaatua ovat heikentäneet jätevedet. Laatu on viime vuosina parantunut, kunnes talvella 1996 Helsingin kaupungin jätevesiä jouduttiin taas johtamaan lahteen purkutunnelin sortuman vuoksi. Jätevesipäästöstä ei kuitenkaan havaittu aiheutuvan haittaa linnustolle, sillä se tapahtui kasvukauden ja tulva-ajan ulkopuolella.



Alueella on seurattu jatkuvasti linnustoa, veden laatua, pohjaeläimistöä ja lampareiden kasvillisuutta, joten se on merkittävä myös tieteellisen tutkimuksen kannalta. Alue on erittäin tärkeä virkistys- ja luontoharrastuskohde pääkaupunkiseudulla. Rannoilla on luontopolkuja ja lintutorneja.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, jonka arvo on hoitotoimenpiteiden ansiosta edelleen kasvamassa. Suurin osa alueesta kuuluu kansainväliseen kosteikkojen suojelusopimukseen eli ns. Ramsar-kohteisiin.



Vanhankaupunginlahden kosteikkolinnustossa on useita lajeja, joiden parimäärä ja tiheys ovat huippuluokkaa Suomessa. Linnustollisesti tärkeä alue on kokonaisuus, johon kuuluvat kosteikko, rantaniityt, lähiseudun pellot sekä rantametsät eli hieman laajempi alue kuin varsinainen Natura-kohde.



Luontotyypiltään suurin osa alueesta kuuluu jokisuistoihin, sillä Vantaanjoki tuo lahteen makeaa vettä. Rannoilla on myös edustavia metsäluhtia, joilla kasvaa tervaleppää. Laajat järviruokovaltaiset luhdat kuuluvat luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot. Osaa rantaniityistä hoidetaan laiduntamalla, joten ne ovat perinnebiotooppeina merkittäviä. Purolahden pohjukan rantaniitty on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.



Pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen, ja alue on erittäin merkittävä linnuston muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella pesii ja levähtää useita uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja.



Viime vuosina alueen merkitys on hieman muuttunut eri linturyhmien osalta. Lokkilinnut ovat vähentyneet, koska naurulokkikolonia on hävinnyt, kuten on tapahtunut monilla muillakin maamme lintuvesillä. Sen sijaan pesivien ja levähtävien kahlaajien määrät ovat nousseet, koska rantaniittyjä on alettu hoitaa.



Sorsalintujen osalta suuria muutoksia ei ole tapahtunut, vaan lahti on säilyttänyt arvonsa. Laajoissa ruovikoissa elää runsaasti myös varpuslintuja. Lahdella on alkanut pesiä lajeja, jotka ovat vasta kotiutumassa Suomeen, mm. sitruunavästäräkki, viiksitimali ja pussitiainen. Vanhankaupunginlahden viiksitimalipopulaatio on Suomen suurin ja toimii merkittävänä leviämiskeskuksena.





Natura 2000-alueella koko pesimälinnuston lajimäärä pysyi samansuuruisena läpi 2000 -luvun. Vuoden 2012 laskentatulosten mukaan alueella pesi 68 lajia ja yhteensä 1033 lintuparia, joista vesilintujen osuus oli 14 lajia ja 233 paria.



Suomen arvokkaimpien lintuvesien suojelupistearvot ovat yli 100 pistettä.Vanhankaupunginlahden suojelupistearvo on vaihdellut 188-234 pisteen välillä vuosina 2004-2012. Suojelupistearvo on viime vuosikymmenen aikana noussut selvästi tehokkaiden kunnostus- ja hoitotoimien ansiosta.



Alue on tärkeä linnuston tutkimuksen kannalta, sillä seurantoja on pitkältä ajalta. Alueella on tutkittu myös mm. orvakkasieniä, jotka kasvavat lehtipuuryteiköissä ja rantojen pienillä oksilla ja rungoilla. Orvakkalajistosta on löytynyt useita harvinaisuuksia.

Lahden jätevesikuormitus väheni merkittävästi vuonna 1987, kun Viikin puhdistamon vedet ohjattiin muualle. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus jatkuu edelleen.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta on Helsingin kaupungin omistamaa luonnonsuojelualuetta. Pieni osa on asetuksella rauhoitettua valtionmaata. Natura-alue ei muuta näiden rauhoitusmääräyksiä.



Alueeseen kuuluu lisäksi valtion omistama Purolahden pohjukka alueen koilliskulmassa , jolle luonnonsuojelualuetta on suunniteltu laajennettavaksi.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.