Urajärvi

Alueen kuvaus

Urajärvi on melko kirkasvetinen (väriluku 10), lähdeperäinen järvi, jonka vesi on happamuudeltaan lievästi emäksistä (pH 7,2). Järvi on vedenlaadultaan hyvin poikkeuksellinen, sillä se on karu, kirkas, mutta emäksinen. Järven vesikasvillisuus on poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen ja järvelle ovat tyypillisiä varsin laajat pohjalehtis- ja vesisammalkasvustot. Vesikasvien lajimäärä on lähes 40 ja lajistoon kuuluu sekä niukkaravinteisuutta että runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja.



Pintavesityyppinä Urajärvi kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Biologisessa luokittelussa laatutekijöiden skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo ja sitä vastaava laskennallinen tilaluokka on hyvä. Myös biologisten tekijöiden mukainen arvioitu luokka on hyvä. Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen arvioitu luokka on erinomainen. Vesimuodostuman ekologinen tila on hyvä.



Rajaukseen kuuluva kovan maan alue on Helsingin yliopiston varastokirjaston/Urajärven kartanon ranta-aluetta. Kartanon puistoon rajoittuva, rantaan viettävä rinne, jossa kasvaa rehevää tervaleppäkorpea. Alueella on lähteisyyttä ja tihkupintoja. Puusto on varjostavaa. Herzogiella turfacea kasvaa rantalepikon lahoavilla lehtimaapuilla. Esiintymä on pienialainen ja niukka. Lajille soveltuvaa aluetta on noin 0,25-0.5 ha. Aluetta on hoidettu raivaamalla tiheikköjä.

Alueen luonne ja merkitys

Urajärvi on yksi harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista maassamme. Notkeanäkinruoho löydettiin alueelta ensimmäisen kerran v. 1995 kahdesta eri paikasta. Elokuussa 2000 notkeanäkinruohoa löytyi neljästä eri kohdasta ja hentonäkinruohoa (järvelle uusi laji) yhdestä kohdasta. Löytöpaikat sijaitsevat laajalla alueella Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Löytöpisteet ovat enimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä toisistaan.



Rantakorpi on yksi harvoista korpihohtosammalen kasvupaikoista maassamme.



Järven veden laatu on säilynyt kohtalaisen hyvänä. Valuma-alueelta tuleva hajakuormitus voi heikentää veden laatua.



Korpialueen uhkana on varjostavan puuston liiallinen raivaaminen, maapuuston poistaminen ja pensaikon raivaus. Varjostava puusto tulisi säilyttää. Maapuita ei tulisi poistaa.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojelun toteutuskeinona on vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki, maa-alueella luonnonsuojelulaki.



Alue on osoitettu Päijät-Hämeen maakuntakaavassa nat-merkinnällä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit