Tomasbölebäcken
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura-alue sijaitsee Raaseporissa Pohjanpitäjänlahden länsipuolella Hemträsketistä Tomasbölevikeniin laskevan puron rannoilla ja Hemträsketin itärannalla. Alue koostuu luonnontilaisena meanderoivasta purosta, metsäluhdista ja pähkinäpensas- sekä rantalehdoista. Valtaosa pähkinäpensaslehdoista on jyrkänteen alus- ja rinnelehtoa. Rantalehto ja metsäluhdat sijaitsevat Tomasbölebäckenin puron varressa.
Hemträsketin itärannalla sijaitsevan rehevän pähkinäpensaslehdon maaperä vaihtelee tuoreesta kosteaan. Lounaaseen viettävän rinteen alus on paikoin hyvin kivikkoista ja lohkareista. Puuston valtalajit ovat kuusi ja haapa, pensaskerrosta vallitsee pähkinäpensas. Pähkinäpensaslehtojen kasvillisuus on valtaosin käenkaali-oravanmarjatyyppiä.
Tomasbölebäckenin varrella sijaitsevissa metsäluhdissa on nähtävissä vedenpintatasoltaan erilaisten pintojen mosaiikki. Kasvillisuus on vehka- kurjenmiekkavaltaista ja mesiangervovaltaista tyyppiä. Puuston valtalaji on tervaleppä, lisäksi on koivua, haapaa ja kuusta. Pensaskerroksen valtalaji on tuomi ja kenttäkerroksen vehka, kurjenmiekka ja kuivemmilla paikoin myös mesiangervo.
Alueella esiintyy harvinaista ja uhanalaista eläin- ja kasvilajistoa. Aluekokonaisuus on arvokas myös maisemallisesti.
Alueen luonne ja merkitys
Tomasbölebäckenin alue muodostaa luontotyypeiltään ja lajistoltaan monimuotoisen ja arvokkaan kokonaisuuden. Alueen edustavissa kuusi- ja haapavaltaisissa rehevissä lehdoissa kasvaa useita satoja hyvinvoivia ja kookkaita pähkinäpensaita. Lehtolajistoon kuuluvat lisäksi muun muassa lehtokuusama, koiranheisi, mustakonnanmarja, kevätlinnunherne ja lehto-orvokki. Rauhoitettu suomukka on paikoin varsin runsas. Uhanalainen kalliopunossammal kasvaa pähkinäpensaslehdon kalliojyrkänteessä. Lehtojen puusto, kasvillisuus ja vesitalous ovat luonnontilaista. Puusto on eri-ikäistä ja monilajista, myös lahopuuta on melko paljon. Suuria haapoja on runsaasti ja alueella esiintyy liito-oravia. Lehdoissa pesivät muun muassa lintudirektiivin liitteen I laji, harmaapäätikka ja pyrstötiainen. Puron varren rantalehdossa kasvaa kookasta tervaleppää, hieskoivua, tuomea ja pähkinäpensasta. Kenttäkerroksen lajeja ovat muun muassa mesiangervo, hiirenporras ja metsäkorte.
Hemträsketistä lähtevän puron suulla on erittäin edustava ja luonnontilainen metsäluhta, jossa pääpuulajina on tervaleppä ja pensaskerroksen valtalajina on tuomi. Luhdalla on selvästi nähtävissä mätäs- ja välikköpintojen vaihtelu. Kosteita kohtia luonnehtivat vehka, kurjenmiekka ja hiirenporras. Vehka muodostaa paikoin lähes yhtenäisiä kasvustoja. Kuivemmalla osuudella mesiangervo vallitsee ja joukossa kasvaa kurjenmiekkaa ja muita luhtakasveja. Alueella on runsaasti maapuuta. Metsäluhdassa pesivät pikkutikka ja lehtopöllö.
Matala ja leveä Tomasbölebäcken on Hemträsketin ja Tomasbölevikenin välillä valtaosin luonnontilaisena meanderoiva puro, jonka varressa on lehtoa ja metsäluhtaa. Alueen puusto, kasvillisuus ja vesitalous ovat suurimmalta osin luonnontilaista. Puron rannalla useissa paikoissa puiden juurakoilla ja kivillä kasvaa luontodirektiivin lehtisammallaji, hiuskoukkusammal. Alueella elää lisäksi luontodirektiivin laji, saukko ja etelärannikolla harvinainen virtavesimittari. Puron varressa talvehtii koskikaroja.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-alueen toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki.
Tomasbölebäcken laskee Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueelle (FI0100005).
Pohjan kunnan Pohjanpitäjänlahden 27.1.1993 vahvistetussa yleiskaavassa alueen itäosa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristöarvoja (MU-alue). Rakennuslain 31 §:n 1 mom. perusteella määrätään, että alueelle ei saa rakentaa mitään rakennuksia, ellei kaavassa toisin osoiteta.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.5 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 7.5 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 2 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1383 | hiuskoukkusammal | Dichelyma capillaceum |