Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunaravuoma
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Edustava aapasuoalue. Harvinaisia lettoja (mm. koivulettoa).
Silmäsvuoma on erittäin hienosti kehittynyt Peräpohjolan aapa. Pääosa on rahkajänteistä ruohoista avorimpinevaa. Kaakkoisosassa on erilaisia rämeitä.
Vasanvuoma-Taljavaaran vuoman suotyypeistä ovat vaikuttavimpia laajat puistomaiset koivuletot ja nevakorvet. Puronvarsikorvet ovat usein lettomaisen reheviä.
Taljavaaran alueen metsät ovat ikivanhoja suosaarekkeiden kuusikkoja. Lahopuuta on kattavasti.
Kuolajärvi, Siikajärvi ja Julmajärvi sekä Kelontekemäjärven Kievanalahti ovat edustavia sahalehtityypin järviä, joissa esiintyy useita harvinaisia emäksisten järvien lajeja (kohta "Muuta lajistoa").
Mustavaaran lehdot -alueeseen kuuluu kolme erillistä lehtoaluetta. Kasvillisuus on eteläisimmissä osissa etupäässä kosteaa, kuusi- ja hieskoivuvaltaista GFiT-lehtoa (metsäkurjenpolvi-mesiangervotyyppi) ja pohjoisosassa enimmäkseen tuoretta GT-GDT -kuusikkolehtoa (metsäkurjenpolvityyppi - kurjenpolvi-imarretyyppi), joukossa järeitä haapoja.
Alueen luonne ja merkitys
Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunarovuoman alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alue on erittäin merkittävä linnustolle.
Alueella kasvaa mm. litteävitaa, ristilimaskaa, sahalehteä, vuoriloikkoa, siperiankirjosaraa ja punakonnanmarjaa.
Poronhoitoaluetta.
Ympäröivän alueen hakkuut voivat muuttaa aluetta.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-alue koostuu soidensuojeluohjelmaan kuuluvista Silmäsvuoman, Säynäjävaara-Mustavaarat-Nunarovuoman ja Tollovuoma-Vasanvuoma-Lammasvuoman alueista (SSO), vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Taljavaaran alueesta (VMO), lehtojen suojeluohjelmaan kuuluvasta Mustavaaran lehdot -nimisestä alueesta (LHO) sekä lintuvesiohjelmaan kuuluvista Kuolajärvestä, Siikajärvestä ja Julmajärvestä (LVO). Lisäksi alueeseen kuuluu noin 800 ha suojeluohjelmiin kuulumattomia yksityismaita.
Soidensuojeluohjelmiin kuuluvat alueet (Silmäsvuoman, Mustaojan-Nunarovuoman ja Tollovuoman-Vasanvuoman alueet) on pääosin toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla suojelualueita. Lisäksi osa Mustavaaran lehdot -alueesta on perustettu luonnonsuojelulain nojalla lehtojensuojelualueeksi. Muu osa alueesta on vielä toteuttamatta. Toteutuskeinona tulee olemaan luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3150 | magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet | 290 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 282 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 100 |
| 7110 | keidassuot | 230 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 30 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 1 |
| 7220 | cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia | 0.1 |
| 7230 | letot | 2500 |
| 7310 | aapasuot | 7500 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 430 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 7.82 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 5 |
| 91D0 | puustoiset suot | 2900 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 1 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 1389 | isonuijasammal | Meesia longiseta |
| 1983 | lapinsirppisammal | Hamatocaulis lapponicus |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.