Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunaravuoma

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1300608
Pinta-ala
9673 ha
Alueet
Kittilä
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Edustava aapasuoalue. Harvinaisia lettoja (mm. koivulettoa).

Silmäsvuoma on erittäin hienosti kehittynyt Peräpohjolan aapa. Pääosa on rahkajänteistä ruohoista avorimpinevaa. Kaakkoisosassa on erilaisia rämeitä.

Vasanvuoma-Taljavaaran vuoman suotyypeistä ovat vaikuttavimpia laajat puistomaiset koivuletot ja nevakorvet. Puronvarsikorvet ovat usein lettomaisen reheviä.

Taljavaaran alueen metsät ovat ikivanhoja suosaarekkeiden kuusikkoja. Lahopuuta on kattavasti.

Kuolajärvi, Siikajärvi ja Julmajärvi sekä Kelontekemäjärven Kievanalahti ovat edustavia sahalehtityypin järviä, joissa esiintyy useita harvinaisia emäksisten järvien lajeja (kohta "Muuta lajistoa").

Mustavaaran lehdot -alueeseen kuuluu kolme erillistä lehtoaluetta. Kasvillisuus on eteläisimmissä osissa etupäässä kosteaa, kuusi- ja hieskoivuvaltaista GFiT-lehtoa (metsäkurjenpolvi-mesiangervotyyppi) ja pohjoisosassa enimmäkseen tuoretta GT-GDT -kuusikkolehtoa (metsäkurjenpolvityyppi - kurjenpolvi-imarretyyppi), joukossa järeitä haapoja.

Alueen luonne ja merkitys

Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunarovuoman alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alue on erittäin merkittävä linnustolle.



Alueella kasvaa mm. litteävitaa, ristilimaskaa, sahalehteä, vuoriloikkoa, siperiankirjosaraa ja punakonnanmarjaa.



Poronhoitoaluetta.

Ympäröivän alueen hakkuut voivat muuttaa aluetta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue koostuu soidensuojeluohjelmaan kuuluvista Silmäsvuoman, Säynäjävaara-Mustavaarat-Nunarovuoman ja Tollovuoma-Vasanvuoma-Lammasvuoman alueista (SSO), vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Taljavaaran alueesta (VMO), lehtojen suojeluohjelmaan kuuluvasta Mustavaaran lehdot -nimisestä alueesta (LHO) sekä lintuvesiohjelmaan kuuluvista Kuolajärvestä, Siikajärvestä ja Julmajärvestä (LVO). Lisäksi alueeseen kuuluu noin 800 ha suojeluohjelmiin kuulumattomia yksityismaita.



Soidensuojeluohjelmiin kuuluvat alueet (Silmäsvuoman, Mustaojan-Nunarovuoman ja Tollovuoman-Vasanvuoman alueet) on pääosin toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla suojelualueita. Lisäksi osa Mustavaaran lehdot -alueesta on perustettu luonnonsuojelulain nojalla lehtojensuojelualueeksi. Muu osa alueesta on vielä toteuttamatta. Toteutuskeinona tulee olemaan luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3150 magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet 290
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 282
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 100
7110 keidassuot 230
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 30
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 1
7220 cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia 0.1
7230 letot 2500
7310 aapasuot 7500
9010 boreaaliset luonnonmetsät 430
9050 boreaaliset lehdot 7.82
9080 fennoskandian metsäluhdat 5
91D0 puustoiset suot 2900
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 1

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A861 suokukko Calidris pugnax
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A127 kurki Grus grus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A108 metso Tetrao urogallus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A166 liro Tringa glareola
1389 isonuijasammal Meesia longiseta
1983 lapinsirppisammal Hamatocaulis lapponicus
6216 kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
1972 lapinleinikki Ranunculus lapponicus
1528 lettorikko Saxifraga hirculus
1355 saukko Lutra lutra
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A222 suopöllö Asio flammeus
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto