Teerisuon - Lososuon alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Teerisuon - Lososuon kohde on erämainen ja maisemallisesti arvokas alue iäkkäine metsineen, aapasoineen ja pienvesineen ja se tarjoaa luonnontilaisena erinomaiset mahdollisuudet eräretkeilyyn. Alue on metsäpeuran asuinaluetta ja siellä on monipuolinen linnusto. Lajistoon kuuluu runsaasti vaateliaita vanhojen metsien lajeja.
Teerisuon - Lososuon alue koostuu soidensuojelualueesta, Teerisuon - Lososuon lähialueista vanhoine metsineen sekä Rajapuron ja Kelopuron pienvesialueesta.
Teerisuon - Lososuon soidensuojelue on erämainen ja maisemallisesti hyvin merkittävä alue, jonka metsät ja suot muodostavat ehjän tasapainoisen kokonaisuuden. Valtaosa metsistä edustaa varttuneita ikäluokkia. Valtapuulajit ovat tuoreilla kankailla kuusi ja vähemmässä määrin mänty. Haapaa, koivua ja raitaa on yleisesti sekapuuna, paikoin runsaastikin. Lahopuuta on lähes kaikkialla kohtalaisen runsaasti sekä pystyssä että kaatuneena. Varsinkin soiden reunoilla on runsaasti keloja. Metsämaisema on suojelurajauksen sisällä ehjä. Alueella on muutamia suurehkoja ja joukko pienempiä lampia.
Teerisuon - Lososuon lähialueisiin kuuluva Kortevaara on soidensuojelualueen ympäröimänä alueen pohjoisrajalla. Metsä on pääosiltaan varttunutta kuusikkoa, joukossa mäntyä, sekä vanhoja lehtipuita yksittäin ja pienissä ryhmissä. Pohjoispuolella on ikääntynyttä mäntyvaltaista metsää, jossa runsaasti keloja, lakkapäisiä mäntyjä ja järeitä vanhoja puita. Maapuita on eri järeys- ja lahoasteluokkia, samoin kuolleita pystypuita. Pitkälammen ympärillä oleva suo on korpimaista. Koko alueella on vain vähän merkkejä ihmistoiminnasta, joten se on varsin luonnontilainen.
Teerisuon - Lososuon lähialueisiin kuuluu myös Kelovaara, jonka pohjoisosat kuuluvat Natura-rajaukseen. Alue on enimmäkseen mustikkatyypin metsää. Paikallisesti rinteillä on märkiä painanteita. Metsätaloustoimia ei juuri näkyvissä. Metsä on palanut noin sata vuotta sitten ja kehittynyt luonnontilaisesti.
Soidensuojelualueen kaakkoispuolella olevan Rajapuronkankaan ympäristöalueet kuuluvat myös Teerisuo - Lososuon lähialueisiin. Alueella on ikääntyneitä, täyspuustoisia korpia kymmenisen hehtaaria. Ydinosan muodostaa luonnontilainen puronvarsikorpi, rehevä saniais - saniaislehtokorpi. Kankaat ovat varsin nuoria, mutta luonnontilaisia. Maapuita on laadultaan vaihtelevasti. Suuria haapoja on nähtävissä siellä täällä. Alueella esiintyy liito-orava. Lounaispuolen puronvarsisuolla kasvaa uhanalaista punakämmekkää.
Suuria luonnontilaisia nevoja ja korpia käsittävän alueen soista Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat matalien kankaiden keskelle yli 8 km pitkän ja jokseenkin yhtenäisen nevajonon. Eteläisemmät Teeri- ja Rajasuo ovat enemmän metsäsaarekkeiden pirstomia, mutta myös kooltaan huomattavia neva-alueita.
Teerisuon - Lososuon nisäkäslajistoon kuuluu mm. metsäpeura, Kelopurolla sekä Rajapurolla asustaa majavia. Alueen linnusto on monipuolinen. Vanhojen metsien lajeista voidaan mainita mm. pohjantikka, palokärki, metso ja kuukkeli. Soilla ja lammilla viihtyvät joutsen, kurki, metsähanhi sekä kaakkuri. Alueelta on löydetty myös harvinainen pikkusieppo.
Alueen merkittäviin pienvesiin kuuluvat Rajapuro ja Kelopuro kulkevat enimmäkseen vanhojen tuoreen kankaan aarniometsien ja ojittamattomien soiden keskellä. Keloja, maapuita, pökkelöitä ja palokoroja on varsin runsaasti. Naavaiset korpikuuset ovat yli 100-vuotiaita ja alueella on myös isoja haapoja. Rajapuro alkaa Teerisuon - Lososuon soidensuojelualueelta ja Kelopuronkin alku kulkee soidensuojelualueen rajalla, joten niiden latvavaluma-alueet ovat lähes luonnontilaisia. Kelopuron eteläpuolella on ojituksia ja Rajapuron itäpuolella talousmetsiä.
Alueen luonne ja merkitys
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Teerisuo - Lososuo on soidensuojeluohjelman kohde, joka on toteutettu. Teerisuo - Lososuon lähialueet kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kortevaaran alue kuuluu Teerisuo - Lososuon pohjoisosan laajennukseen. Rajapuron ja Kelopuron varret niitä ympäröivine luonnontilaisine soineen eivät sisälly aiempiin suojelualuevarauksiin, mutta ne esitetään liitettäväksi alueeseen. Suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 35 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 6 |
| 7110 | keidassuot | 188 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 42 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.1 |
| 7230 | letot | 2 |
| 7310 | aapasuot | 1170 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 1112 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 1 |
| 91D0 | puustoiset suot | 734 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1919 | korukeräpallokas | Agathidium pulchellum |
| 1925 | korpikolva | Pytho kolwensis |
| 1980 | hitupihtisammal | Cephalozia macounii |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1937 | metsäpeura | Rangifer tarandus fennicus |