Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Teerisuon - Lososuon alue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1200221
Pinta-ala
3046 ha
Alueet
Kuhmo
Alueen tyyppi
SAC

Alueen kuvaus

Teerisuon - Lososuon kohde on erämainen ja maisemallisesti arvokas alue iäkkäine metsineen, aapasoineen ja pienvesineen ja se tarjoaa luonnontilaisena erinomaiset mahdollisuudet eräretkeilyyn. Alue on metsäpeuran asuinaluetta ja siellä on monipuolinen linnusto. Lajistoon kuuluu runsaasti vaateliaita vanhojen metsien lajeja.



Teerisuon - Lososuon alue koostuu soidensuojelualueesta, Teerisuon - Lososuon lähialueista vanhoine metsineen sekä Rajapuron ja Kelopuron pienvesialueesta.



Teerisuon - Lososuon soidensuojelue on erämainen ja maisemallisesti hyvin merkittävä alue, jonka metsät ja suot muodostavat ehjän tasapainoisen kokonaisuuden. Valtaosa metsistä edustaa varttuneita ikäluokkia. Valtapuulajit ovat tuoreilla kankailla kuusi ja vähemmässä määrin mänty. Haapaa, koivua ja raitaa on yleisesti sekapuuna, paikoin runsaastikin. Lahopuuta on lähes kaikkialla kohtalaisen runsaasti sekä pystyssä että kaatuneena. Varsinkin soiden reunoilla on runsaasti keloja. Metsämaisema on suojelurajauksen sisällä ehjä. Alueella on muutamia suurehkoja ja joukko pienempiä lampia.



Teerisuon - Lososuon lähialueisiin kuuluva Kortevaara on soidensuojelualueen ympäröimänä alueen pohjoisrajalla. Metsä on pääosiltaan varttunutta kuusikkoa, joukossa mäntyä, sekä vanhoja lehtipuita yksittäin ja pienissä ryhmissä. Pohjoispuolella on ikääntynyttä mäntyvaltaista metsää, jossa runsaasti keloja, lakkapäisiä mäntyjä ja järeitä vanhoja puita. Maapuita on eri järeys- ja lahoasteluokkia, samoin kuolleita pystypuita. Pitkälammen ympärillä oleva suo on korpimaista. Koko alueella on vain vähän merkkejä ihmistoiminnasta, joten se on varsin luonnontilainen.



Teerisuon - Lososuon lähialueisiin kuuluu myös Kelovaara, jonka pohjoisosat kuuluvat Natura-rajaukseen. Alue on enimmäkseen mustikkatyypin metsää. Paikallisesti rinteillä on märkiä painanteita. Metsätaloustoimia ei juuri näkyvissä. Metsä on palanut noin sata vuotta sitten ja kehittynyt luonnontilaisesti.



Soidensuojelualueen kaakkoispuolella olevan Rajapuronkankaan ympäristöalueet kuuluvat myös Teerisuo - Lososuon lähialueisiin. Alueella on ikääntyneitä, täyspuustoisia korpia kymmenisen hehtaaria. Ydinosan muodostaa luonnontilainen puronvarsikorpi, rehevä saniais - saniaislehtokorpi. Kankaat ovat varsin nuoria, mutta luonnontilaisia. Maapuita on laadultaan vaihtelevasti. Suuria haapoja on nähtävissä siellä täällä. Alueella esiintyy liito-orava. Lounaispuolen puronvarsisuolla kasvaa uhanalaista punakämmekkää.



Suuria luonnontilaisia nevoja ja korpia käsittävän alueen soista Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat matalien kankaiden keskelle yli 8 km pitkän ja jokseenkin yhtenäisen nevajonon. Eteläisemmät Teeri- ja Rajasuo ovat enemmän metsäsaarekkeiden pirstomia, mutta myös kooltaan huomattavia neva-alueita.



Teerisuon - Lososuon nisäkäslajistoon kuuluu mm. metsäpeura, Kelopurolla sekä Rajapurolla asustaa majavia. Alueen linnusto on monipuolinen. Vanhojen metsien lajeista voidaan mainita mm. pohjantikka, palokärki, metso ja kuukkeli. Soilla ja lammilla viihtyvät joutsen, kurki, metsähanhi sekä kaakkuri. Alueelta on löydetty myös harvinainen pikkusieppo.



Alueen merkittäviin pienvesiin kuuluvat Rajapuro ja Kelopuro kulkevat enimmäkseen vanhojen tuoreen kankaan aarniometsien ja ojittamattomien soiden keskellä. Keloja, maapuita, pökkelöitä ja palokoroja on varsin runsaasti. Naavaiset korpikuuset ovat yli 100-vuotiaita ja alueella on myös isoja haapoja. Rajapuro alkaa Teerisuon - Lososuon soidensuojelualueelta ja Kelopuronkin alku kulkee soidensuojelualueen rajalla, joten niiden latvavaluma-alueet ovat lähes luonnontilaisia. Kelopuron eteläpuolella on ojituksia ja Rajapuron itäpuolella talousmetsiä.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Teerisuo - Lososuo on soidensuojeluohjelman kohde, joka on toteutettu. Teerisuo - Lososuon lähialueet kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kortevaaran alue kuuluu Teerisuo - Lososuon pohjoisosan laajennukseen. Rajapuron ja Kelopuron varret niitä ympäröivine luonnontilaisine soineen eivät sisälly aiempiin suojelualuevarauksiin, mutta ne esitetään liitettäväksi alueeseen. Suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 35
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 6
7110 keidassuot 188
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 42
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.1
7230 letot 2
7310 aapasuot 1170
9010 boreaaliset luonnonmetsät 1112
9050 boreaaliset lehdot 1
91D0 puustoiset suot 734

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
1919 korukeräpallokas Agathidium pulchellum
1925 korpikolva Pytho kolwensis
1980 hitupihtisammal Cephalozia macounii
1910 liito-orava Pteromys volans
1937 metsäpeura Rangifer tarandus fennicus

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto