Syvälampien alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kaksiosainen Syvälampien alue sijaitsee Valtimon kunnan pohjoisosassa, noin 0,5 km Oulun läänin rajalta etelään, kumpareisessa maastossa. Loivasti viettävissä rinteissä on paikoin kookkaita lohkareita.
Petäjäsuon eteläpuolella sijaitseva pohjoinen osa-alue on pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista tuoreen ja kuivahkon kankaan aarniometsää, jossa on vanhoja aihkipetäjiä, kuusialikasvosta sekä seassa kauttaaltaan koivua, haapaa, raitaa ja pihlajaa. Eteläinen osa-alue Syvälampien koillispuolella on pääosin tuoretta kangasta. Syvälampien alue on myös lahopuustoltaan hyvin monipuolinen: palaneita kantoja ja keloja, kuolleita kuusi- ja mäntypystypuita, koivupökkelöitä sekä maapuina tuoreita tuulenkaatoja ja vanhoja järeitä runkoja mm. haapaa. Useimmat haavat on taskutettu, joten alueella on paljon haapalahopuuta. Syvälampien alueelta onkin löytynyt useita valtakunnallisesti uhanalaisia kääpälajeja sekä vanhan metsän indikaattorilajeja. Puustoa on myös harsittu jonkin verran, ja vanhoja kantoja on näkyvissä siellä täällä.
Alueella on kauttaaltaan siellä täällä kankaiden painanteissa luonnontilaisia pienialaisia korpia (mm. metsäkortekorpia) ja korpirämeitä. Märimmillä paikoilla on pajukkoisia, sekapuustoisia luhtaisia ruoho- ja heinäkorpia, joissa on edustavasti myös lahopuustoa ja keloja. Eteläosassa on ojitettu suoalue, jonka reunat ovat voimakkaasti muuttuneita isovarpurämeitä. Suon ojittamaton keskiosa on todennäköisesti umpeenkasvava lampi, joka on tyypiltään rimpinevaa. Ojitetulta suolta laskee kalliopaljastumien vieritse pieni puro länteen kohti Syvälampia. Puron varressa on kapea, edustava muurainkorpi.
Kääväkäshavainnot perustuvat M. Lindgrenin (1997) havaintoihin Syvälammit-Petäjäsuon alueelta sekä Valtimon alue-ekologisen suunnittelun maastotöiden yhteydessä tehtyihin havintoihin.
Alueen luonne ja merkitys
Syvälampien alue on edustavaa aarniometsää, joka täydentää hyvin Valtimon vanhojen metsien suojelua. Alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Ukonkuivuuvaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteesta (Natura-alue: Murtovaaran alueen vanhat metsät). Syvälampien alueella tavataan luonto- ja lintudirektiivin lajeja sekä valtakunnallisesti uhanalaisia kääväkäslajeja.
Kohdassa 3.3 mainitut luokan D -kääväkäslajit ovat silmälläpidettäviä ja vanhan metsän indikaattorilajeja.
Ojitus on heikentänyt avosuon luonnontilaa, joten ojien tukkimista on syytä harkita. Aluetta reunustaa ja sen halki kulkee metsäautoteitä.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• Alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• Luontotyypin laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue on valtion omistuksessa, mutta luonnonsuojelualuetta ei ole vielä perustettu. Natura-alueen toteutustapa on luonnonsuojelulaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.02 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 58 |
| 91D0 | puustoiset suot | 4 |