Sunin alue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Sunin alue on monimuotoista ja luonnontilaista maankohoamisrannikon merenrantaa. Alueen pohjoisosassa on pienialainen, mutta edustava dyynialue, jossa on edustettuna koko dyynien sukkessiosarja alkiodyyneistä metsäisiin dyyneihin. Pohjoisosassa on myös pieni kallioranta. Suurin osa alueesta edustaa maankohomisrannikon niittyjen ja metsien kehityssarjaa. Alavalla ja laakealla rannalla on laajahko matalakasvuisten merenrantaniittyjen vyöhyke, jolla on luhtakastikkaniittyä ja kuivemmilla kumpareilla punanataniittyä sekä pieniä lampareita. Rannan puolella on meriluikan ja rönsyröllin vallitsemaa kasvillisuutta ja paikoin meriluikan ohella rantaluikkaa. Vesirannassa on järvikaislikkoa ja ruovikkoa. Niittyvyöhykettä reunustaa pensaikkovyöhyke, jonka jälkeen on yhtenäinen merenrantalehtojen vyöhyke. Lehdot rajautuvat kuusivaltaisiin tuoreisiin kankaisiin.
Merellä on kaksi pientä kivikoista ja kalliokkoista saarta.
Alueen luonne ja merkitys
Sunin alue on edustava esimerkki täydellisestä sarjasta maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnonmetsiä. Myös alueen pieni dyynialue edustaa harvinaista täydellistä dyynien kehityssarjaa. Sunin alueen eteläosan merenrantaniitty on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.
Alueen ruijanesikkoesiintymä on kooltaan merkittävä ja tärkeä lajin yhtenäiselle levinneisyydelle.
Peruste D kohdan 3.3. lajeille: pohjanlahdenlauha on kotoperäinen laji, meripeltovalvatti on ruijanesikkoryhmän laji ja vilukko on edustava merenrantaniityn laji ja meriasteri on Perämerellä harvinainen laji.
Alueen suojelun tavoitteet:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki. Eteläosan perinnemaiseman suojelun ensisijainen toteutuskeino on maanomistajan kanssa tehtävä sopimus.
Koko alue on suojeltu yksityisenä suojelualueena 2004.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1220 | kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus | 0.05 |
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 2.768 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 9.98 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 0.163 |
| 2110 | liikkuvat alkiovaiheen dyynit | 0.195 |
| 2120 | rannikon liikkuvat Ammophilia arenaria rantakauradyynit (valkoiset dyynit) | 0.312 |
| 2130 | rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) | 0.541 |
| 2180 | atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit | 0.976 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 0.29 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 24.87 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 14.849 |
| 91D0 | puustoiset suot | 8.48 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1968 | ruijannuokkuesikko | Primula nutans |