Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800057
Pinta-ala
2855 ha
Alueet
Vaasa, Mustasaari
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Aluekokonaisuus käsittää kolme erillistä osaa: Sundominlahti, Öjenin metsäalue ja Söderfjärdenin peltoaukea.

Sundominlahti käsittää Vaasan Eteläisen kaupunginselän eteläosan. Siihen laskevat mm. Laihianjoki ja Sulvanjoki. Vesialue on hyvin matalaa ja ruoikkovyöhyke on laajimmillaan jopa pari kilometriä leveä. Sen muodostaa pääasiassa järvikaisla, mutta alueella on myös tiheitä järviruokokasvustoja. Kasvilajien lukumäärä on kaikkiaan melko suuri. Pesivä linnusto on monipuolinen; sen runsain ryhmä on vesilinnut. Maininnan ansaitsee myös huomattavan suuri ja monilajinen lokkiyhdyskunta. Lahti on lintujen kannalta vielä arvokkaampi muutonaikaisena levähdysalueena. Vesilintuja saattaa tällöin olla tuhansia, joutsenia samanaikaisesti satoja ja myös hanhia kerääntyy muuton aikana suuria määriä. Lahden itäreunalla aluetta täydentää valtion metsäalue, josta osa on jokseenkin luonnonmukaisena säilynyttä varttunutta ja ikääntyvää kuusivaltaista havusekametsää. Metsäalueen itäosassa on mm. yksi Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnan harvoista silmälläpidettävä korkkikerroskäävän esiintymistä.. Alueella on runsaasti polkuja ja sen virkistyskäyttömerkitys on suuri.



Öjenin metsäalue on huomattavan laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue Eteläisen kaupunginselän länsipuolella. Alueella on monipuolisesti erilaisia metsäisiä luontotyyppejä karuista kalliomänniköistä reheviin rantalehtoihin ja luhtaisiin korpiin saakka. Lähimpänä rantoja metsä on primäärisukkessiometsää, joka ylempänä vaihettuu luonnonmetsäksi. Suurin osa alueesta on varttunutta ja ikääntyvää kuusivaltaista tuoreen tai kuivahkon kankaan havusekametsää. Myös lehtomaista kangasta on paikoin. Pienet luonnontilaiset rämeet ja korvet elävöittävät metsämaisemaa lähes koko alueella. Eri ikäisiä ja kokoisia maapuita sekä kuollutta ja kuolevaa pystypuustoa on monin paikoin metsänkuvassa näkyvästi. Tämä näkyy myös kääpälajistossa, johon kuuluvat mm. oravuotikka, aarnikääpä, ruostekääpä, riukukääpä, punahäivekääpä, pihkakääpä, kuusenkääpä ja pikireunakääpä. Myös harvalukuista haavanarinakääpää ja lakkakääpää, uhanalaista poimukääpää sekä silmälläpidettävää korpiludekääpää löytyy alueelta. Alueen arvoa lisäävät korkeimpien paikkojen vanhat luonnontilaiset kalliomänniköt ja karuhkot kankaat, joilla vanhimmat männyt ovat yli 200-vuotiaita, osa jo keloutunut pystyyn. Sekapuuna on paikoin hyvinkin järeitä haapoja, osa niistäkin jo pystyyn kuolemassa tai maapuuna. Joillakin rungoilla kasvaa haavanhyytelöjäkälää, samettikesijäkälää ja raidankeuhkojäkälää. Hyvin edustavia ovat myös alueen luonnontilaiset, luhtaiset ja tervaleppäiset korvet.



Söderfjärden on meteoriittikraateriin syntyneeseen entiseen merenlahteen raivattu laaja peltoaukea, jota pidetään pumppaamalla kuivana. Alueen aiemmin runsas latomäärä on vähentynyt pieneen osaan entisestään. Alue on säätösalaojitettu, joten tulvat ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan. Ojanvarsipensasto on raivattu jokseenkin kokonaan pois.



Söderfjärden on erittäin tärkeä lintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Erityisen tunnettu alue on kurkien syysmuutonaikaisena ruokailupaikkana. Alueella voi ruokailla useiden päivien ajan samanaikaisesti tuhansia kurkia, jotka yöpyvät saaristossa. Peltoaukea on myös keräkurmitsan tärkeä kevätmuutonaikainen levähdysalue.

Alueen luonne ja merkitys

Kolmesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta koostuva erittäin monipuolinen kokonaisuus. Tärkeä vanhojen metsien, kosteikkojen ja linnuston muutonaikaisten levähdysalueiden suojelualue. Sijaintinsa ansiosta myös tärkeä luontomatkailu- ja luonnonharrastukohde.

Öjenin alueella metsänhakkuut, ojitukset ja teiden rakentaminen heikentävät alueen yhtenäisyyttä ja luonnontilaisuutta.

Sundominlahden reunoja on tuntuvasti pengerretty 1950- ja 1960-luvuilla toteutettujen Sulvanjoen ja Laihianjoen järjestelyjen yhteydessä. Jokisuiden uudet ruoppaushankkeet saattavat heikentää alueen luonnonarvoja ja estää lahden luontaista kehitystä. . Alueen itäreunalla kulkee sähkölinja.

Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Sundominlahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde.

Öjenin alue sekä pieni vanhan metsän kuvio Sundominlahden itärannalla sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Söderfjärden kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.



Toteuttaminen:



Öjenin metsäalue hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelualueena yhdessä Sundominlahden itäpuolisten valtionmaiden kanssa. Osa alueesta voidaan rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena.



Sundominlahden vesialue rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena.



Söderfjärdenin suojeluarvojen säilyminen turvataan yleiskaavoituksen avulla sekä maanomistajien kanssa tehtävin tukisopimuksin.



Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1130 jokisuistot 575.6
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 15
9010 boreaaliset luonnonmetsät 200
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 5.6
9050 boreaaliset lehdot 5
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 6
91D0 puustoiset suot 40

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A861 suokukko Calidris pugnax
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A282 sepelrastas Turdus torquatus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A084 niittysuohaukka Circus pygargus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A767 uivelo Mergellus albellus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A103 muuttohaukka Falco peregrinus
A073 haarahaukka Milvus migrans
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A193 kalatiira Sterna hirundo
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A736 tunturipöllö Bubo scandiacus
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A108 metso Tetrao urogallus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
1910 liito-orava Pteromys volans
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A727 keräkurmitsa Eudromias morinellus
A122 ruisrääkkä Crex crex
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A091 maakotka Aquila chrysaetos
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A215 huuhkaja Bubo bubo
A062 lapasotka Aythya marila
A222 suopöllö Asio flammeus
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A197 mustatiira Chlidonias niger
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A379 peltosirkku Emberiza hortulana
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 5 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset