Sikovuori

Alueen kuvaus

Useamman jyrkännevuoren muodostama lähes yhtenäinen kallioalue Merkjärven eteläpuolella metsäisessä maastossa. Kallioalueeseen liittyy syvässä laaksossa Suuren Sikovuoren ja Räänäsinmäen välissä sekä edelleen Hirvihaudan ja Kyijynmäen länsipuolitse virtaava kirkas- ja runsasvetinen pieni, uomaltaan luonnontilainen Sahaojan puro sekä Sahaojan varressa oleva Kyijynmäen puronvarsilehto.



Geologisesti alue muodostuu kahdesta karkearakeisesta rapakivigraniitista, viborgiitista ja pyterliitistä, joiden kontakti kulkee Suuren Sikovuoren lakiosan kautta. Geologista edustavuutta ja moni-ilmeisyyttä lisää länsiosan vuorisorarinteet ja alueen upeat pystyjyrkänteet. Etenkin kallioalueen eteläosissa on monipuolisia ja edustavia kalliokasviyhdyskuntia ja jyrkänteiden aluslehtoja. Suuren Sikovuoren avoimista lakiosista on hyvä näköala ympäristöön.



Kallioalueen lakiosien puusto on mäntyvaltaista sekapuuna koivua, haapaa ja kuusta. Rinteiden ja jyrkänteiden alaosissa on kuusi valtapuuna. Lakiosien puusto on vaihtelevanikäistä talousmetsää. Alarinteissä on tehty viime vuosina laajoja hakkuita. Pensaskerroksen valtalajina on kataja, kenttäkerroksessa kuivissa osissa vallitsevat kanerva, sianpuolukka ja ahosuolaheinä, painanteissa mustikka, puolukka ja metsälauha.



Alueen kasvillisuus on edustavaa ja monipuolista kalliokasvillisuutta käsittäen kalliotasanteilla olevia laajoja kalliotierasammalkasvustoja, monipuolista vyörysorakasvillisuutta sekä kallionaluslehtojen rehevää kasvillisuutta. Kasvillisuudessa on paikoin selvä keskiravinteisten kallioiden leima. Sikovuorella on kauniita sianpuolukkamattoja ja nuokkukohokki- kasvustoja sekä värikkäitä kallioketoja, joissa on mm. laajoja mäki- ja pikkutervakkokasvustoja, kalliokieloa, ukontulikukkaa ja vuorimunkkia.



Sahaojan pohjoispäässä, heti huvilarakennusten alapuolella on jonkin verran saniaisia kasvavaa karunluontoista korpea. Tämän jälkeen puro puristuu syvään uomalaaksoon Hirvihaudan ja Räänäsinmäen etelänokan välissä. Tämä osuus on hyvin kapea, laakson pohjalta katsoen erämaaluontoinen kaatuneine puineen, mutta heti laaksotörmän päällä alkaa käsitelty talousmetsä. Hirvihaudan vuoren keskivaiheilla puro on edelleen juoksultaan hyvin vuolas luikerrellen eräillä kohdilla suurten lohkareiden välissä. Rantojen kasvistoon alkaa kuitenkin ilmestyä vaateliaita lajeja kuten suokelttoa ja lehmusta sekä varsin harvinaista pelto- ja lehtopähkämön sekamuotoa.



Sahaojan varren rehevin alue on Kyijynmäen länsipuolella oleva Kyijynmäen puronvarsilehto. Täällä maasto muuttuu savipohjoiseksi ja laakso levenee. Sahaoja muodostaa tähän helposti syöpyvään ainekseen kiemuramutkia, joista osa on jäänyt pääuomasta syrjään ja on nyt tihkuisena pintana velholehden kasvupaikkana. Leveä laakso on kauttaaltaan kuusivaltaista lehtoa, jossa pensastona on mm. näsiää ja ruohoina sinivuokkoa, kotkansiipeä, vuohenputkea ja lehtokortetta. Puron itäpuolen tihkutäplissä kasvaa harvinainen linnunsilmä.



Kohteella esiintyy myös eteläntytönkorentoa. Puron varressa on vuosittain kaksi pikkusiepporeviiriä ja joinakin vuosina alueella on tavattu idänuunilintu. Sahaoja soveltunee myös arvokaloille kuten purotaimenelle.

Alueen luonne ja merkitys

Laaja, kolmen vuoren muodostama paikoin moniportainen jyrkänteinen rapakivinen kallioalue, jossa on monipuolisia geologisia rakenteita, edustavaa kalliokasvillisuutta ja useampia kallionaluslehtoja. Alueen läpi/sivuitse virtaa kirkasvetinen, luonnontilainen puro.



Kalliokasvistoon kuuluvat mm. harvinaiset vuorimunkki (Jasione montana), pikkutervakko (Lychnis alpina), nuokkukohokki (Silene nutans), kalliokielo (Polygonatum odoratum) ja ukontulikukka (Verbascum thapsus).



Kyijynmäen kallionaluslehdossa esiintyy runsaasti harvinaista velholehteä (Circaea alpina), kevätlinnunsilmää (Chrysosplenium alternifolium) ja suo- ja lehtopähkämön risteymää (Stachys palustris x sylvatica).



Sahaoja on yksi harvinaisen eteläntytönkorennon (Coenagrion puella) elinympäristöäja siinä elää myös luontodirektiivin liitteen II laji kirjojokikorento.

Kallioiden, lehtojen ja Sahaojan varren erämaaluonteisten metsien pahin uhka on hakkuut.



Sahaoja kuuluu säännöstelyuhan alaiseen Vehkajoen vesistöalueeseen. Sahaojan läheisellä Mustajoella eteläntytönkorennon säilyminen on vaarantunut v. 1982 tapahtuneen ruoppauksen takia, joka tuhosi vesikasvillisuutta ja osan toukan elinympäristöistä.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suuri Sikovuori on maakunnallisesti arvokas kallioalue.



Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla ja vesilailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit