Selkäsuo

Alueen kuvaus

Selkäsuo on Vieremän kunnan koillisosassa sijaitseva laaja aapasoiden ja puustoisten soiden sekä vanhan metsän muodostama kokonaisuus. Suojelullista merkitystä lisääviä luontotyyppejä ovat mm. letot, pääosin luonnontilainen Ruokopuro, puron itäpuolinen lähde ja lähdesuo sekä pohjoisosan kolme suolampea. Suot ovat keskiosaltaan ojittamattomia, luonnontilaisena säilyneitä. Suojeluarvoa lisäävät alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset lajit.



Selkäsuo on edustava, pohjoissavolaisittain laaja, suotyyppivalikoimaltaan monipuolinen aapasuo. Aluetta luonnehtivat karut, oligotrofiset lyhytkorsi ja suursaranevat sekä lyhytkorsi-, tupasvilla- ja sararämeet. Rämeistä tavataan lisäksi rahka- ja isovarpurämettä. Rehevämpiä, ravinnetasoltaan vähintään oligo-mesotrofisia soita on Teerijärven pohjoispuolella ja Selkäsuon halkaisevan tien pohjoispuolella, Ruokolammen ympäristössä, Suolammen länsipuolella sekä Mustalamminsuon reunamilla. Ruokolammen pohjoispuolella on Campylium-lettoa ja lettorämettä. Soiden ja kivennäismaiden reunamilla tavattavia korpia ovat mm. metsäkorte-, mustikka- ja muurainkorpi sekä ruohoinen sarakorpi. Ruokopuron varrella on luhtaista ruoho- ja heinäkorpea sekä koivu- ja pajuluhtia. Lisäksi tuoreiden kangasmetsien laitamilla esiintyy ruohokangaskorpea.



Suon suojelullisesti arvokkaimmat osat ovat vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset korvet, Teerijärven pohjoispuoliset suot, Ruokolammen pohjoisrannan letto sekä Ruokopuro ja Saunakankaan vanhan metsän alue ympäryskorpineen. Teerijärven rannan tuntumassa suo on mesotrofista suursaranevaa, joka vaihettuu reunoilla lyhytkorsi- ja sararämeeksi sekä ruohoiseksi sarakorveksi. Ruokopuron ympärys on luhtavaikutteinen.



Ruokolammen letto on pienialainen, mutta lajistoltaan edustava suo. Siellä kasvavat mm. alueellisesti uhanalainen mähkä sekä kulta- ja lettosirppisammal, kultasammal, lettoväkäsammal, rassisammal, siniheinä, huopaohdake, mesiangervo, villapääluikka, karhunputki ja kataja. Ruokopuron ympäristössä on runsaasti keskireheviä ja reheviä korpisoita, joille on tyypillistä luhtaisuus. Rehevimpien korpien lajistoa on mm. metsäkurjenpolvi, mesiangervo, karhunputki, ojakellukka ja hiirenporras. Valtalajeja ovat metsä- ja korpi-imarre, mesimarja, kurjenjalka, metsäalvejuuri ja korpiorvokki. Raidankeuhkojäkälää esiintyy useassa paikassa korpimetsissä, mm. Ruokopuron ympäristön raidoilla ja haavoilla sekä Mustalamminsuon reunakorvissa.



Saunakangas on puustorakenteeltaan ja lajistoltaan edustava vanha metsä. Metsä on iältään 80-vuotiasta kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Puustossa on lisäksi mäntyä, koivua, haapaa, raitaa ja harmaaleppää. Puusto on eri-ikäistä, erirakenteista ja uudistuu luontaisesti aukoissa. Alueella on palokantoja sekä yksittäisiä sammaloituneita sahakantoja. Lahopuustoa on paikoin runsaasti, kuusilahopuujatkumo on hyvä. Löydettyjä vanhan metsän indikaattorilajeja ovat valtakunnallisesti uhanalainen välkkyludekääpä sekä mm. harvinaiset riuku-, ruoste-, pihka-, aarni-, levy-, pikireunakääpä ja oravuotikka. Saunakankaan suojelullista arvoa lisäävät soistumien ja kangaskorpien suuri määrä. Lisäksi alueeseen liittyvät etelä- ja lounaisosassa puustoltaan luonnontilaiset korpimetsät sekä lähdevaikutteiset Ruokopuron varren korvet. Mustalammensuon korpimetsissä esiintyy harvinainen kruunuhaarakas.



Selkäsuo on kasvupaikkatyypeiltään ja maisemaltaan vaihteleva alue. Sitä hallitsevat avoimet suot sekä niitä reunustavat rämeet. Maisemallista arvoa lisäävät kangasmetsien ja rämemäntyjen muodostamat saarekkeet ja humuspitoiset suolammet.



Linnustoon kuuluvat mm. metso, kurki, laulujoutsen, valkoviklo, sinisuohaukka, viirupöllö, suopöllö ja käki. Lisäksi Saunakankaalla elävät pohjantikka ja palokärki.



Aluetta ympäröivät ojitukset ovat merkittävin kohteen luonnontilaa uhkaava ja muuttava tekijä. Myös Natura-alueen sisällä on vanhoja ojia. Natura-alueen kangasmetsät ovat pääasiassa mäntyä kasvavaa nuorta kasvatusmetsää Saunakankaan vanhan metsän aluetta lukuunottamatta. Mustalamminsuolla ja kangasmetsäsaarekkeilla on raivattu metsäkoneelle kulkuväylä. Lisäksi reunametsien puustoa on harvennettu.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit