Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankangas
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Selänpään delta on laaja, maisemallisesti erottuva, toiseen Salpausselkään kuuluva delta-alue. Alue käsittää osia Selänpäänkankaan, Anttilankankaan ja Hevosojankankaan harjualueista. Harjumuodostumalle on luonteenomaista edustavat suppa-alueet sekä monipuoliset kangasmetsätyypit.
Selänpäänkangas kohoaa ympäristöstään pohjoisosissa 60 metriä ja eteläosissa 40 metriä meren pinnan yläpuolelle saavuttaen lakikorkeuden 141 metriä. Kankaan pohjoisosassa on laaja suppa-alue ns. Hunkerin romput, jonka syvimmät supat ovat noin 40 metriä. Lounaisosassa sijaitsee pienempi suppa-alue ns. Halisenromput, jonka syvimmät supat ovat noin 25 metriä. Alueen pohjoisosan Multamäenlaki on platoomainen tasanne, noin 125 metriä meren pinnan yläpuolella. Multamäen kaakkoisosat ovat loivasti viettävää nummea, jossa on runsaasti sulamisvesien aiheuttamia uomia. Koillisrintessä on lohkareinen rantavalli ja törmäterassi. Deltan eteläreuna on jokseenkin jyrkkä ja sen yläosissa on kaksi alekkaista törmäterassiyhdistelmää. Alueella on useita eri kokoisia siirtolohkareita.
Kasvillisuudeltaan harjualue on pääosin kuivaa mäntyvaltaista kanervatyypin (CT) kangasmetsää, jossa on seassa kosteampia puolukkatyypin (VT) metsälaikkuja sekä erittäin kuivia poronjäkälävaltaisia alueita (ClT). Sekapuuna esiintyy koivua ja kosteammilla paikoilla, mm. suppa-alueilla, kuusta. Pääasiassa katajan, koivun ja haavan muodostamaa pensastoa on
niukasti. Kenttäkerrosta hallitsevat erilaiset varvut. Kuivimmilla paikoilla esiintyy runsasti kanervaa, puolukkaa ja sianpuolukkaa, kosteammilla paikoilla myös mustikkaa. Lähinnä rinteissä tavataan harjuluonnolle tyypillistä keltaliekoa sekä riidenliekoa, talvikkeja, variksenmarjaa ja mäntykukkaa. Suppien alueella esiintyy laajoja variksenmarja-sianpuolukka- (Empetrum nigrum - Archtostaphylos uva-ursi) -kasvustoja. Paikoin esiintyy häränsilmää (Hypochoeris maculata) verraten runsaasti sekä jonkin verran kangasvuokkoa (Pulsatilla vernalis). Pohjakerroksessa vallitsevat kuivimmilla paikoilla poron- ja torvijäkälät (Cladina spp., Cladonia spp.) sekä seinä- ja karhunsammalet. Kosteammilla paikoilla kasvaa myös sulkasammalta (Ptilia crista-castrensis) ja märissä suppapaikoissa rahkasammalia.
Kauriosuo on valtaosin karua isovarpurämettä ja tupasvillarämettä. Luonnontilaisena säilyneen suoalueen ympäristö on kokonaan ojitettu ja suon luonnontila on menetetty. Suon eteläreunalla on kolme lähdettä, joista kaksi on kasvistollisesti monipuolista ja harvinaista. Itäisin ja läntisimät lähteet ovat kasvistollisesti parhaita. Molempien lähteiden ympärillä on lettokorpea. Valtalajeja ovat tupasvilla (Eriophorum vaginatum) ja juolukka (Vaccinium uliginosum).
Alueen luonne ja merkitys
Selänpään delta on geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä harjumuodostuma koko Pohjolan alueella.
Kauriosuo on valtaosin karua rämettä, mutta rämeosuuksia elävöittää kolme suon eteläreunan lähdettä. Lähteistä kaksi on kasvistollisesti arvokkaita. Itäisimmän lähteen reunalla kasvaa alueellisesti uhanalainen (al V) röyhysara (Carex appropinquata). Lähteiden ympäristön lettokorvet ovat myös harvinaisia ja suojeltavia alueita, vaikka lähteiden ympäristöjä onkin ojitettu.
Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
Alueella on pieniä sorakuoppia. Alueelle on luonteenomaista laajat hakkuualat.
Kauriosuon aluetta uhkaavat metsäojitukset ja ympäristön hakkuut. Ympäristön hakkuiden ja ojitusten yhteydessä lähteiden ympärille on jätetty melko hyvä suojavyöhyke. Rämeosaa uhkaa metsäojitus ja hakkuut.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alueen Selänpäänkankaaseen kuuluva osa on valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohde.
Kauriosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.
Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla sekä Kauriosuon osalta luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue).
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 1 |
| 9060 | harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 737 |
| 91D0 | puustoiset suot | 8 |