Saltfjärdenin-Tavastfjärdenin lintuvedet
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kirkkonummen keskustan kaakkoispuolella sijaitseva kaksiosainen Natura-alue, joka koostuu Saltfjärdenin ja Tavastfjärdenin lintuvesialueista sekä rehevästä lehmuslehtosaarekkeesta.
Saltfjärden on umpeenkasvanut murtovesilahti, johon tulee merivettä Tavastfjärdenistä kapean uoman kautta. Makeaa vettä puolestaan virtaa mantereelta Estbyånin, Strömsbäckenin ja Tobaksbäckenin kautta. Saltfjärdenin vedenkorkeus on riippuvainen meriveden korkeustasosta.
Saltfjärden on aiemmin ollut laaja merenlahti, joka on vähitellen umpeutunut. Sata vuotta sitten Estbyån perattiin, ja siitä lähtien Saltfjärdeniin virtaavat ojat on pidetty auki. 1930-luvulla avovettä oli enää kymmenisen hehtaaria. Umpeenkasvu kiihtyi entisestään 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Kirkkonummen kunnan jätevettä johdettiin Estbyåniin. Jäteveden laskeminen on sittemmin lopetettu, mutta maatalouden hajakuormitus rehevöittää aluetta edelleen. Nykyisin Saltfjärdenin keskellä on enää pieni allikko.
Saltfjärden on ollut erittäin tunnettu lintuvesi. Se sijaitsee Porkkalanniemen muuttoreitin varrella, ja alueella on pesinyt ja levähtänyt runsaasti vesilintuja, kahlaajia ja petolintuja. Umpeenkasvu on vähentänyt arvoa, mutta alue on edelleen merkittävä lintuvesi.
Natura-alueeseen kuuluu myös pienikokoinen rauhoitettu Gästerbyn lehtometsikkö, joka sijaitsee Saltfjärdenin eteläreunalla. Se on lehmusta kasvava saareke, jonka kasvistoon kuuluu useita vaateliaita lehtolajeja.
Tavastfjärden on etelämpänä, pitkän murtovesilahden perukoilla sijaitseva lintuvesialue, joka on huomattavasti vähemmän umpeenkasvanut kuin Saltfjärden. Myös Tavastfjärdenillä pysähtyy muuttomatkoillaan varsin runsaasti laulujoutsenia ja muita vesilintuja.
Saltfjärdenille on laadittu kunnostussuunnitelma 1980-luvulla, mutta sitä ei ole toteutettu. Alueella on kuitenkin tehty pienimuotoisempaa kunnostusta: umpeenkasvun estämiseksi osaa rantaniityistä on 1980-luvun lopulla alettu uudelleen käyttää laitumena, ja 1990-luvulla alueelle on kaivettu pieniä avovesilampareita.
Etenkin Saltfjärden on tärkeä lintuharrastus-, tutkimus- ja opetuskohde. Alueella on myös maisemallista merkitystä. Vesialueet ovat tärkeitä kalojen kutupaikkoja. Tavastfjärdenillä veneillään varsin paljon.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on merkittävä sekä lintudirektiivin lajien että myös joidenkin luontodirektiivin luontotyyppien kannalta.
Luontotyypeistä edustavin on pienialainen jalopuumetsä, joka edustaa Suomessa harvinaista luontotyyppiä. Lehmuslehdon kenttäkerroksessa esiintyviä vaateliaita lehtokasveja ovat mm. lehtosinijuuri, kevätesikko, keltavuokko, pystykiurunkannus, mukulaleinikki ja lehtotähtimö. Lehdossa esiintyy myös tammea, pähkinäpensasta ja vaahteraa.
Suurin osa Saltfjärdenistä on luettavissa luontotyyppeihin "kosteat suurruohoniityt" ja "vaihettumissuot ja pallesuot". Saltfjärdenin ehdoton valtalaji on järviruoko. Muita runsaita lajeja ovat vesisara ja kapeaosmankäämi. Ojissa ja allikoissa kasvaa runsasravinteisuutta suosivia lajeja sekä murtovesilajeja kuten hapsivitaa. Jokileinikki on harvinaisehko Saltfjärdenillä esiintyvä kasvilaji. Mikäli rantaniittyjen laidunnus jatkuu, niityistä on kehittymässä edustavia. Nyt pensoittuminen on umpeuttanut niistä suuren osan.
Saltfjärdenillä pesiviä lintudirektiivin lajeja ovat mm. kurki, luhtahuitti, ruisrääkkä, nuolihaukka, kirjokerttu, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Siellä pesii myös parhaille lintuvesille tunnusomaisia lajeja kuten heinätavi ja lapasorsa. Räyskien, merihanhien ja harmaahaikaroitten on todettu käyttävän aluetta pesimäaikaisena ravinnonhankintapaikkanaan. Muuttoaikoina alueella levähtää mm. laulujoutsenia, metsähanhia, kapustarintoja, suokukkoja ja sinisuohaukkoja. Alueella on tavattu myös monia satunnaisia harvinaisuuksia.
Tavastfjärden on pesimälajistoltaan tavanomaisempi, mutta sielläkin pesivät luhtahuitti ja lapasorsa. Alueella levähtää laululujoutsenia, isokoskeloita sekä lähes kaikki sorsalintulajimme. Rödbergsviken on todettu linnuston kannalta parhaaksi osa-alueeksi.
Alueen linnustotiedot ovat 1980-luvulta, mutta alueen arvo oli jo siihen mennessä heikentynyt huomattavasti parhaista vuosistaan, joten erityisen suuria muutoksia ei aivan lähivuosina liene tapahtunut.
Muut tärkeät lajit/ muu syy:
- harvinainen perhonen, Ancylis kenneli/ lajilla alle 10 esiintymää Suomessa (mm. Saltfjärden, Pernajanlahti ja Virolahden kosteikot). Ei esiintymiä muissa EU-maissa.
Saltfjärdenin alueen umpeenkasvu on vähentänyt avovesiallikoiden määrää, mikä johtaa linnuston yksipuolistumiseen. Alueen reunaosian raivaaminen maatalouskäyttöön on myös uhkana rantaniittyjen lajistolle. Toisaalta Tavastfjärdenin ranta-alueiden käytöstä voi seurata vesialueeseen lisääntyvää käyttöpainetta ja ruoppaustarpeita.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alueella on kaksi pientä luonnonsuojelulain nojalla jo rauhoitettua osaa: Saltfjärdenin koillisosassa sijaitseva valtion omistama luonnonsuojelualue sekä Saltfjärdenin etelälaidan lehtosaarekkeen kattava yksityinen luonnonsuojelualue.
Natura-alueen perustaminen ei muuta näiden rauhoitusmääräyksiä.
Koko muu alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Saltfjärdenillä Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Rantaniittyjä voidaan pitää avoimina myös maatalouden ympäristötuen tai maanomistajien kanssa tehtävän hoitosopimuksen avulla.
Tavastfjärdenillä, joka ei juurikaan ole umpeenkasvanut, suojelutavoitteet voidaan toteuttaa vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Vesilaki koskee vesialueilla tapahtuvaa sellaista toimintaa, joka vaatii vesioikeuden luvan.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 41 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 36 |
| 9020 | fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät | 1.2 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 0.3 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 5.4 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A084 | niittysuohaukka | Circus pygargus |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A103 | muuttohaukka | Falco peregrinus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A379 | peltosirkku | Emberiza hortulana |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |