Saarijärven aarnialue

Alueen kuvaus

Saarijärven aarnialue on hieno erämainen metsien ja soiden muodostama kokonaisuus. Metsähallitus on rakentanut alueelle hyväkuntoisen retkeilypolun sekä pari nuotiopaikkaa. Nämä parantavat alueen sopivuutta retkeilyyn ja virkistykseen.



Alueella on vahva kulttuurihistoriallinen tausta, sillä Saarijärvessä sijaitseva Jääkärisaari liittyy jääkäriliikkeen syntyyn Suomessa. Aarnialueen eteläosan metsiä on hyödynnetty tervanpolttoon. Jääkäriliikkeen perustajiin Kainuussa kuulunut Hallan ukko on pitänyt Löytöjoen rannassa tärpättitehdasta vuosisadan alkupuolella.



Alueen suot ja metsät ovat karuja. Vallitsevin suotyyppi on kangasräme ja avosuot ovat enimmäkseen lyhytkorsinevoja. Rehevyyttäkin on paikoin purojen ja järven rannassa. Lokkisuon itäpää on varsin rehevää suota. Laidoilla kasvaa runsaasti katajaa ja siniheinää ja kostea keskusta on yhtenäistä siniheinäkasvustoa. Länteen laskevan ojan suulla kasvaa useita aareja heinämättäikköä. Metsät ovat monimuotoisia, tyypillisesti kuivan ja karukkokankan männiköitä tai suhteellisen kuivan kankaan kuusikoita. Tuoreempia kuusimetsiä kasvaa purojen varsilla.



Osa metsistä on ikikuusikoita. Lahopuiden määrästä ja lahoasteista päätellen metsät ovat saaneet kehittyä pitkään omaa tahtiaan. Lehtipuiden osuus on jo varsin vähäinen (< 5%) ja lahoavaa koivua on tasaisesti joka puolella. Koivun ohella kasvaa jonkin verran haapaa, raitaa ja leppää. Vanhoja männiköitä on etenkin aarnialueen keskiosissa. Joissain metsäsaarekkeissa on hyvin paljon myrskyn kaatamaa puuta, mutta kaikkialla on ainakin jonkin verran eri lahoasteissa olevaa maapuuta. Kirkaslamminsärkkä on maisemallisestikin arvokas harjumainen kohde alueen kaakkoisosassa. Puusto on vanhaa mäntyä ja maapuuta on melko runsaasti.



Saarijärvi ja siihen laskevat purot muodostavat varsin ehyen yhtenäisen valuma-alueen, jossa ojitukset ovat vaikuttaneet vain vähän purojen luonnontilaan. Tosin lähes jokaisen puron varrella on joitakin ojia. Matopuron eteläisempi haara on lähdealkuinen ja pohjoisempi haara saa alkunsa Lokkisuon valumavesistä. Saarjärven luoteiskulmaan laskee katkopuroluonteinen lyhyt puro, joka saa alkunsa useista tihkupinnoista ja suon valumavesistä. Saarijoki on suhteellisen luonnontilainen joenpätkä, vaikka padon jäännöksistä päätellen sitä on joskus käyttetty kuljetusreittinä.



Metsäkanalintuja oli tasaisesti eri puolilla aluetta. Alueen pohjoispäässä on vuosikausia asuttu kanahaukan pesä. Saarijoessa ja Löytöjoessa on runsaasti jälkiä majavista ja Löytöjoen rannalla on parikin majavanpesää. Tuoreita jälkiä oli etenkin Saarijoen rannoilla.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit