Rummelön-Harrbådan

Alueen kuvaus

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja sen linnusto on arvokas, mutta alue on myös kasvillisuutensa puolesta arvokas. Maankohoamisen vuoksi matalille rannoille on muodostunut leveä rantaniitty ja rannan kasvillisuus on selvästi vyöhykkeistä. Alueella voidaan nähdä kasvillisuuden muuttumista eri rantaniittyvyöhykkeiden kautta pajukoksi ja edelleen lehtomaiseksi rantametsäksi ja lopuksi karuksi männiköksi. Alue on edustava esimerkki kasvillisuuden sukkessiosta. Rantanittyjen leveys on suurimmillaan lähes 400 m. Rummelön muita kasvillisuustyyppejä ovat hiekka- somerikkorannat, rantapensaikot ja metsät, glo-lammet sekä dyynikasvillisuus.

Vesirantoja luonnehtii suojaisilla rannoilla 200-400 metriä leveä matalan veden alue. Näillä alueilla on hiekkapohjat. Hopeakivenlahdessa sekä Harrinniemen ja Rummelörenin välillä on vedenalaisia hiekkasärkiä. Elban edustalla on laaja matala lahti.

Merkittävintä kasvilajistoa ovat endeemiset ja Primula sibirica ryhmän lajit sekä humala. Erikoista kasvillisuutta edustavat myös suolamaalaikkujen pikkusuolamaltsakasvustot. Lähes kaikki vesikasvilajit ovat uposlehtisiä, tyypillisiä ovat näkinpartaislevät ja syvemmillä vesialueilla tavallisia ovat vitalajit.

Rummelön-Harrbådan on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.

Alueella pesii runsas lintulajisto. Alueella on tavattu 241 lajia, joista 86 pesii säännöllisesti ja 14 epäsännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka, myös suurharvinaisuuksia on tavattu.

Rummelön on lisäksi maamme merkittävimpiä alueita joutsenten kevät- ja syysmuuttopaikkana. Harrbådan mökkien pihapiirit ja majakan ympäristö ovat vähälajista ja myös kulutukselle alttiita.

Alueen luonne ja merkitys

Merkittävä vesilintujen ja kahlaajien pesimäalue. Lisäksi suuri merkitys levähdys-ja sulkimisalueena. Yksi maamme merkittävimmistä joutsenten kevät- ja syysmuutto- alueista.

Alue on lisäksi kasvillisuustyypeiltään ja kasvilajistoltaan rikas.



3.3. Muut tärkeät lajit: Merisara, vihnesara, merihanhikki, sekä suomenhierakka kuuluvat Primula sibirica-ryhmään. Tolypella nidifica, Nitella flexilis ja Ranunculus sceleratus ovat Keski-Pohjanmaalla harvinaisia, muuta ne eivät esiinny uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan miteinnön lajilistassa. Muita harvinaisia lajeja ovat rantanätkelmä, mutayrtti, käärmeenkieli, tuppivita, tummarusokki, vihnesara ja merisara.

Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita kuormituslähteitä; vedenpuhdistamo, Outokummun ja Kemiran tehtaat sekä Sunti ja Perhonjoki, jotka laskevat mereen. Alueella on havaittavissa selvää ruovikoitumsta. Rihmamaisten viherlevien massaesiintyminen on seurausta ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä.

Lisäksi alue on ahkerassa virkistyskäytössä.

Rantadyynit ovat kulutusherkkiä, kuten myös merenrantaniityt.

Kahlaaja-linnustossa on tapahtunut muutoksia kun pesimispaikkoja on jäänyt niittyjen ja pensaikkojen alle.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pääosa alueesta on rauhoitettu yksityismaan (Kokkolan kaupunki) luonnonsuojelualueena. Alueella on vahvistettu asema-kaava, johon on merkitty SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Lintuvesiensuojeluohjelma-alueen länsipuolella on lisätty matala lahti, jonka rannoilla kasvaa tiheä ruovikko. Kohteen maa-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueen vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit