Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Rahjan saaristo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1000005
Pinta-ala
8381 ha
Alueet
Kalajoki
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Siiponjoen suun ja Rahjan saariston alue on kaikki meriluonnon vyöhykkeet sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy geologisesti, linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaita kohteita. Vesiluontonsa puolesta alue on monimuotoinen, sillä se sisältää saaristojen lisäksi jokisuun sekä eri kehitysvaiheissa olevia kluuvijärviä.



Alue on tyypillistä maankohoamisalueen saaristorannikkoa. Maaperältään alue on suurimmaksi osaksi moreenia, paitsi Siiponjoen suiston delta-alue.

Alueen kallioperän kivilajit ovat dioriitteja ja migmatiitteja. Saaristo on lähinnä moreenikerroksen peittämää, mutta avokallioita esiintyy ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä. Rahjan saaristo suojaa Siiponjoen suistoa aallokolta. Tämän vuoksi hiekka-alueiden halki virtaava joki on voinut kasata suulleen harvinaisen edustavan suiston. Kiillegneissikallioperä on voimakkaasti suuntautunut luoteesta kaakkoon. Moreeni muodostaa drumliineja, jotka ilmenevät rannikolla ennen kaikkea pitkinä luoteisrannoiltaan kalliokärkisinä nieminä. Myös saaret ovat pitkänomaisia moreeniharjanteita. Moreeni on kivikkoista ja tyrskyjen huuhtomat rantakivikot ovatkin alueella vallitsevia.



Rahjan saaristo muodostaa veden vaihtumista hidastavan esteen Siiponjoen suulle, minkä vuoksi jokisuulla tuntuu makean pintaveden vaikutus. Suolapitoisuus ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä on noin 3,5 promillea. Vaasan läänissä alueen eteläosa sijoittuu Sipinperän lahden vesialueelle. Pöntiönjoki laskee Sipinperään aiheuttaen makean ja suolaisen vaihettumisalueen. Joen mukanaan tuoma ravinnekuormitus heikentää jossain määrin lahden veden laatua.



Siiponjoen suiston rannoilla luonto on jatkuvassa ja nopeassa muutostilassa. Muutoksia aiheuttavat maankohoaminen, joen mukanaan tuomien ainesten kasaantuminen ja jokiuomien siirtyminen. Muutoksia kuvaavat eri kehitysvaiheissa olevat vyöhykkeet. Alueella on edustavia avoimia niittyjä. Niittyjä reunustavat lepikot joiden pääpuulajina on harmaaleppä. Lehtimetsävyöhykkeestä siirrytään sekametsien kautta kuusikoihin. Kehityssarja vesirajan sukkession alkuvaiheista kuusikoihin tapahtuu suistossa lyhyellä matkalla. Ylempänä jokivarressa kuusikot korvautuvat karuilla hiekkamailla männiköillä, jotka muodostavat sukkession päätösvaiheet.



Saariston rannat ovat pääosin louhikkoisia, mutta loivuutensa vuoksi rantavyöhykkeet ovat laajoja ja kasvistoltaan arvokkaita. Ryöpäksen ja Pappilankarin rannoilla on laajoja ja kasvistoltaan arvokkaita rantaniittyjä. Lähinnä rantaa puuston muodostavat tyrni ja harmaaleppä. Niiden yläpuolella on pihlaja- ja koivutiheikköjä. Suurimmissa saarissa sukkessio on edennyt pidemmälle jopa noin satavuotiaiksi kuusikoiksi asti. Alueella on kuroutuvia merenlahtia, kluuvilampia ja niiden soistumia. Merivyöhykkeen saaristo on pääosin louhikkoista ja niukkakasvistoista.



Rahjan kasvilajisto on edustavaa ja sisältää niin harvinaisia, uhanalaisia, kotoperäisiä kuin ruijanesikkoryhmäänkin (Primula sibirica-ryhmään) kuuluvia lajeja.



Pohjanlahdenlauha ja perämerensilmäruoho ovat endeemejä ja perämerensilmäruohon Rahjan esiintymät ovat lajin eteläisimpiä.



Primula sibirica-ryhmään kuuluvia lajeja on Rahjassa tavattu jopa 11 kappaletta. Lajit ovat; suolasara, merisara, somersara, nelilehtivesikuusi, peltovalvatti, ruijanesikko, vihnesara, suolasänkiö, merihanhikki, suomenhierakka, tuppivita ja merikohokki. Näitä lajeja, paitsi erittäin uhanalaista nelilehtivesikuusta, tavataan Rahjassa melko yleisesti.

Silmälläpidettäviä ja uhanalaisia lajeja Rahjan saaristossa on melko runsaasti. Ruijanesikko, paunikko, nelilehtivesikuusi ja suolayrtti. Suolayrtti kasvaa harvinaisilla suolamaalaikuilla joita esiintyy pienialaisina Rahjan saaristossa.



Rahjan saaristolinnusto edustaa monipuolisesti tyypillistä Perämeren rannikon lintufaunaa. Saariston mereisyydestä ja karuudesta johtuen varsinaisia reheviä ja linnustoltaan monipuolisia lintuvesia ei ole alueella. Alue on sen sijaan arvokas rannikon tyyppilajiston lisääntymispaikkana ja muutonaikaisena levähdyspaikkana. Linnustoltaan arvokkaimpia alueita ovat laajat rantaniityt, lintuluodot sekä suojaisat lahdet ja kluuvilammet.



Rantaniityt ovat linnustollisesti monipuolisimpia biotoppeja. Rantaniityjen lajeihin kuuluu myös vaativia lajeja, kuten lapasorsa ja mustakurkku-uikku, mutta niiden parimäärät eivät ole korkeita mikä kertoo siitä että alueen rehevöityminen ei ole edennyt kovin pitkälle.



Linnustollisesti merkittäviä luotoja on lukuisia sekä ulko- että sisäsaaristossa.



Merestä kuroutuneet kluuvilahdet ovat erityisen tärkeitä ruokailu- ja suoja-alueita vesilintupoikueille.



Alueella on tavattu 18 nisäkäslajia. Näistä 16 kuulunee vakinaiseen lajistoon. Näitä ovat metsäpäästäinen, peltomyyrä, vesimyyrä, piisami, orava, kettu, supikoira, kärppä, lumikko, minkki, näätä, halli, norppa, metsäjänis , hirvi ja pohjanlepakko. Lisäksi on tavattu saukko ja valkohäntäpeura.



Siiponjoki on vaelluskalajoki. Jokeen nousevat mm harjus ja nahkiainen.



Vesimaiseman ja virkistyskäytön kannalta saariston arvokkain piirre on laajojen, maisemallisesti häiriöttömien, lähes luonnontilaisten ranta-alueiden runsaus.

Yksittäisiä, lähimaisemaltaan merkittävimpiä kohteita ovat vesistöön rajautuvat kallioalueet, korkeat lohkareikkorannat, suojaisat jyrkkärantaiset poukamat, saaristokoivikot, laajimmat rantaniityt sekä perinnemaisemat. Suurimpien saarten sisäosissa maisemallisesti merkittäviä ovat etenkin kitukasvuiset kalliomänniköt, laajimmat,avoimet pirunpellot sekä avosuot.

Rahjassa ovat edustettuina kaikki saariston vyöhykkeet, mikä on Perämerellä harvinaista.

Alueen luonne ja merkitys

Rahjan saaristo on yksi Perämeren suurimpia saaristoja. Alueen arvokkuus perustuu sen monimuotoisuuteen. Alueella on edustettuna maankohoamisalueen eri vyöhykkeet, linnusto ja kasvillisuus. Rahjan saaristo on myös pysynyt lähes täysin rakentamattomana ja rannoiltaan luonnontilaisena.



Rahjan saaristossa tavataan monta luontodirektiivin luontotyyppiä ja myös priorisoituja luontotyyppejä, vaikka niiden pinta-alat ovatkin kokonaispinta-alaan nähden pieniä. Saaristossa esiintyy myös suuri määrä uhanalaisia kasvilajeja. Alueella tavataan myös runsaasti lintudirektiivissä mainittuja lajeja.



Alueen merkitystä kuvaa lisäksi se, että alue on kokonaisuutena tai osin mukana monessa eri suojeluohjelmassa : rantojensuojelu-, vesistöjen erityissuojelu- , koskiensuojelu- ja linnustonsuojeluohjelmassa.



Kasvilajeista Rahjan saaristossa on peräti 11 Primula sibirica-ryhmään kuuluvaa lajia (kohta 3.3 Muut tärkeät lajit). Niistä muut paitsi nelilehtivesikuusi esiintyvät alueella yleisinä. Lisäksi alueella on joukko kotoperäisiä ja uhanalaisia lajeja.



Rahjan saaristossa ovat ruijanesikon eteläisimmät esiintymät, alueella on siten erittäin suuri merkitys ruijanesikon suojelun kannalta, etenkin kun esiintymät ovat runsaita.



Maanviljelyskulttuurin muuttuminen on karsinut erityisesti rantaniittyjen lajistoa. Perinteisten maankäyttömuotojen loppumisen jälkeen rantaniityt ovat pensoittumassa ja kaventumassa. Varsinkin Siiponjokisuun linnustollinen arvo on vähentynyt rantaniittyjen kaventumisen myötä.



Ympäristöhäiriöt keskittyvät lähinnä mannerrannan tuntumaan. Rantojen loma-asutus ja veneily aiheuttavat häiriöitä luonnolle. Eniten häiritsevät linnustollisesti arvokkaille, puuttomille ulkosaariston luodoille rakennetut huvilat. Merkittävin yksittäinen häiriötekijä on Konikarvon kalasatama.



Hajakuormituksen lisääntyminen on aiheuttanut vesistön ravinnepitoisuuden kohoamista. Tämä näkyy vesikasvillisuuden lisääntymisenä. Ruovikoitumista Rahjan rannoilla ei vielä ole havaittavissa.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

• Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaatiokoon elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

• Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rahjan saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Siiponjoen suisto kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Siiponjoki kuuluu koskiensuojelulain perusteella suojeltaviin jokiin. Rahjan saaristo kuuluu myös erityistä suojelua vaativiin vesistöihin (Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä).



Saarien ja maa-alueiden suojelu toteutetaan joko maankäyttö- ja rakennuslain tai luonnonsuojelulain nojalla. Vesialueen suojelu toteutetaan vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1220 kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 18.68
1620 itämeren boreaaliset luodot ja saaret 8.21
1130 jokisuistot 18.98
1150 rannikon laguunit 79.69
1160 laajat matalat lahdet 403.85
1170 riutat 253
1230 atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 25.04
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 90.55
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 15.8
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.53
4030 eurooppalaiset kuivat nummet 0.74
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.64
6430 kostea suurruohokasvillisuus 0.07
6450 pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 0.36
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 36.91
9010 boreaaliset luonnonmetsät 1.42
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 388.96
9050 boreaaliset lehdot 83.73
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 53.24
9080 fennoskandian metsäluhdat 1.87
91D0 puustoiset suot 17.45

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A179 naurulokki Larus ridibundus
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A127 kurki Grus grus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A063 haahka Somateria mollissima
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A108 metso Tetrao urogallus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
1960 nelilehtivesikuusi Hippuris tetraphylla
1968 ruijannuokkuesikko Primula nutans
6307 itämerennorppa Pusa hispida botnica
1355 saukko Lutra lutra
A856 heinätavi Spatula querquedula
A169 karikukko Arenaria interpres
A200 ruokki Alca torda
1364 halli Halichoerus grypus
1910 liito-orava Pteromys volans
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A054 jouhisorsa Anas acuta
A104 pyy Bonasa bonasia
A202 riskilä Cepphus grylle
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A466 etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
A062 lapasotka Aythya marila
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto