Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus

Alueen kuvaus

Pyhäjärvi on I ja II Salpausselän väliselle alueelle sijoittuva erittäin karu suurjärvi. Se edustaa Salpausselkien hyvin karua järvityyppiä. Karuus selittyy sillä, että järvi sijaitsee lajittuneen aineksen muodostamien kerrosten ympäröimänä. Alueen kallioperää hallitsevat happamat syväkivet. I Salpausselkä kulkee järven eteläosan kautta muodostaen laajoja ja monimutkaisia harjumuodostumakomplekseja. I Salpausselästä lähtee useita luoteeseen suuntautuvia harjujaksoja, jotka muodostavat harjuniemiä ja saaria. II Salpausselkä kulkee järven pohjoisosan ylitse jakaen järven kahteen eri osaan, joita yhdistää kapea Syrjäsaari. II Salpausselästä lähtevät harjut muodostavat maisemallisesti mielenkiintoisia harjuniemiä Näsönsalmessa (=Pyhäjärven länsiosassa). Alueella hallitsee harjuluonto, paikoin on myös moreenimaita. Lahtien rannoilla on myös useita järveen rajoittuvia soita.



Järven pohjaeläinlajistossa on useita jääkautisia reliktiäyriäisiä.

Alueen luonne ja merkitys

Pyhäjärvi on vedenlaadultaan Pohjois-Karjalan ja samalla myös koko Suomen edustavimpia niukkaravinteisia Lobelia -tyypin järviä. Erittäin edustavaksi järven tekee sen suuri koko ja pääosin erinomainen vedenlaatu. Järvi voidaan jakaa kahteen osaan: pohjoiseen Pyhäjärven Hummonselkään sekä varsinaiseen Pyhäjärveen.



Pyhäjärven kalataloudellinen arvo ja maisemallinen sekä biologinen merkitys on huomattava. Suomen ja Venäjän rajavesistönä Pyhäjärvellä on merkittävä arvo vesistö- ja kalataloustutkimuksen kohteena.





Järven etelä- ja pohjoisosassa on edustavia rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia harjusaaria ja -niemiä.





Pyhäjärven pohjoisosassa jää osin rajauksen sisään uhanalaisen lintulajin tärkeitä pesimä- ja elinalueita (alue FI0700092).





Rajauksen pohjoisosassa, Pajarinselkään ja Puhoslampeen rajautuu kaksi lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta. Näistä Näsönsalmen harjulehto kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Vastakkaisella rannalla sijaitseva Kotalahden rantalehto on arvokas, laajojen tihkupintaisten lähdesoiden ja lehtoalueiden muodostama mosaiikkialue. Lähdesoiden laaja-alaisuus ja alueella esiintyvät uhanalaiset lajit tekevät kohteesta valtakunnallisesti arvokkaan.



Pyhäjärven vesialueen osalta suurin uhkatekijä on vesistöön kohdistuva hajakuormitus. Varsinaisen Pyhäjärven vedenlaatu on heikentynyt erityisesti Vetkanlahdessa ja Savikkoniemen edustalla. Veden laatuun vaikuttavat mm. Ätäskön kautta tulevat vedet, Hanelinlammen luonnontilaisestikin ravinteikas vesi sekä asutusjätevedet. Rehevöityminen ilmenee mm. leväsamentumisena ja paikallisina happitason häiriöinä. Järven vedenlaatua heikentäviä maa- ja metsätalouden päästöjä tulee tarkkaan seurata ja tarvittaessa vähentää.



Näsönsalmen harjulehtoa on hoidettu alikasvoskuusia poistamalla ja lahopuustoa lisäämällä vuosia 2002 ja 2005 Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Luonto -hankkeessa.



Alueen suojelutavoitteet:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

- vesienhoidon tavoitteena on säilyttää vesistön erinomainen ekologinen tila.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pyhäjärvi kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin. Erityissuojelun tavoitteena on vesistöalueen säilyttäminen oligotrofisena ja mahdollisimman luonnontilaisena, sekä samalla kalataloudellisen arvon turvaaminen.



Pyhäjärven etelä- ja pohjoisosissa on rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia rantoja/saaria, joista osa on jo toteutettu.



Pohjoisosassa on myös kaksi valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta, joiden suojelu on lähes kokonaan toteutettu hankkimalla alueita valtiolle.



Vesialueiden osalta toteutuskeinona on vesilaki. Maa-alueilla toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit