Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Pyhä-Häkin alue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0900069
Pinta-ala
2125 ha
Alueet
Saarijärvi, Kannonkoski
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin kansallispuisto, jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhä-Häkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä.

Pyhä-Häkin kansallispuiston eteläpuolella sijaitsee harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä. Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan komeaa männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinniolevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Syvimmät supat ovat noin 10-15 m korkeita. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma.



Kansallispuiston länsipuolella sijaitseva harjujakso jatkuu puiston luoteispuolella. Alue on osa Pyhä-Häkinkin lävistävää luode-kaakkosuuntaista harjujaksoa, josta Natura-rajaukseen kuuluu ainoastaan Saarijärven kaupungin puoleinen Metsähallitukselle kuuluva alue. Seutu on asumatonta, mutta metsätaloudellisessa käytössä olevaa aluetta, jonka luonnonsuojelullinen arvo perustuu pienten järvien kirjavoimaan harjuluontoon.



Pyhä-Häkin kansallispuiston lounaispuolella sijaitsee erillinen Kylmämäen vanhojen metsien kohde. Alueella kasvaa pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja, kuivia ja osin tuoreitakin kangasmetsiä, jotka ovat iältään varttuneita ja ikääntyviä. Kuolleita pystypuita, keloja ja havupuiden maapuita on paikallisesti runsaasti. Vanhojen metsien piirteistä huomionarvoisia ovat etenkin aiemman puusukupolven mäntymaapuut, joiden kääpälajisto on arvokas. Maasto on paikoin hyvinkin lohkareista. Alueeseen sisältyy pieniä metsälampia ja niitä reunustavia soita. Saarijärven puolella soiden luonnontilaisuus on kärsinyt metsäojituksista, mutta suot on ennallistettu vuonna 2004.



Alueen ojitetut suot on ennallistettu vuosina 1994-2012. Metsiä on ennallistettu polttamalla vuonna 2010.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on edustavuudeltaan ja osittain luonnontilaisuudeltaan hyvä kokonaisuus. Kansallispuiston soiden ja metsien täydennykseksi mukana on harjuluontoa, pienvesikohteita ja vanhoja metsiä. Aluekokonaisuuden lajistollinen arvo on huomattava (direktiivien lajit ja kohdassa 3.3., muut tärkeät lajit, mainitut uhanalaiset, harvinaiset ja huomionarvoiset lajit)

Pyhähäkin kansallispuiston luoteispuolisen harjumetsäalueen käsittely tulee jatkossa tehdä tarkan suunnitelman pohjalta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetän alueen käyttöä ohjaamalla

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

Alue käsittää Pyhä-Häkin kansallispuiston, seutukaavan harjujensuojeluvarauksen laajennuksineen Pyhä-Häkin eteläpuolisella harjualueella (3. vk S1, 5. vk S/ha 661), kansallispuiston luoteispuolisen metsähallituksen metsätalouskäytössä olevan harjualueen (josta 20 ha seutukaavan harjualuevarauksessa 3. vk S1, 5. vk S/ha 660) sekä Kylmämäen vanhojen metsien suojeluohjelma-alueen.



Suojelun toteutuskeinot:

Luonnonsuojelulaki: Pyhä-Häkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta

Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 98.1
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 2
7110 keidassuot 145
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 6.8
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.02
7230 letot 0.3
7310 aapasuot 184
9010 boreaaliset luonnonmetsät 557
9060 harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 90
91D0 puustoiset suot 460

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A534 sinipyrstö Tarsiger cyanurus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A220 viirupöllö Strix uralensis
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A108 metso Tetrao urogallus
1910 liito-orava Pteromys volans
1928 haavansahajumi Xyletinus tremulicola
1920 lahokapo Boros schneideri
1925 korpikolva Pytho kolwensis
1980 hitupihtisammal Cephalozia macounii
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A222 suopöllö Asio flammeus
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto