Preiviikinlahti (SPA)
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Preiviikinlahti on laaja, suhteellisen matala merenlahti, jossa on hietapohja. Rannat ovat aiemmin olleet laidunnettuja, mutta osa niistä on nyttemmin ruovikoitunut ja pensoittunut. Linnustollisista syistä laidunnus on joillakin merenrantaniityillä aloitettu uudestaan. Niittyjä laidunnetaan useiden kymmenien hehtaarien alueella. Riitsaranlahti on avararantainen merenlahti, joka on hiljalleen kuroutumassa irti merestä. Saarista useimmat ovat pitkulaisesti suuntautuneita moreeniselänteitä, joiden kivennäisaineksen aallokko on lajitellut. Joissakin saarista on pitkät kivikannakset. Alueen metsäisiä saaria peittää pääosin havupuusto, rannoilla on yleensä terveleppävyö. Alueeseen kuuluu myös salmesta kuroutunut matala Enäjärvi.
Alueen luonne ja merkitys
Pesivä vesilinnusto on maamme monipuolisin. Alue on eräs harvoja arktisen kahlaajalinnuston merkittäviä muutonaikaisia levähdysalueita. Kohde on erittäin merkittävä vesilinnuston muuttolevähdys- ja sulkasatoalueena. Pesivinä lajeina on monia lintuharvinaisuuksia. Myös kasvillisuus on monipuolinen ja käsittää lukuisia harvinaisia lajeja. Alueen rantaniityt ovat äärimmäisen uhanalaisen etelänsuosirrin (Calidris alpina schinzii) ainoita pesimäalueita Suomessa. Alue on erittäin merkittävä virkistyskäyttökohde ja Etelä-Suomen kuuluisimpia linturetkeilykohteita. Yyterin alueella on suurehko lomahotelli, leirintäalue sekä yksityinen lomakylä. Veneily on keskittynyt merkityille väylille, alueella on kolme yhteisvenesatamaa.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukon 3.2 lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- lajien ja niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- lajien ja elinympäristöjen tila säilytetään myös alueen käyttöä ohjaamalla,
- lajien ja niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
- lajien ja niiden elinympäristöjen määrää lisätään elinympäristön ennallistamis- ja hoitotoimenpitein, joilla myös parannetaan elinympäristöjen laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Ooviiki, osa Lahdenperästä, Isosannan-Riitsaranlahden alue ja Enäjärvi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan.
Alueen itäpuolisko, Isosanta-Sannannokka, Enäjärvi ja osa luodoista suojellaan luonnonsuojelulailla. Muu osa kohteesta toteutetaan rakennuslailla/kaavalla tai vesilailla. Alue kuuluu osin Selkämeren kansallispuistoon.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A063 | haahka | Somateria mollissima |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A466 | etelänsuosirri | Calidris alpina schinzii |
| A143 | isosirri | Calidris canutus |
| A144 | pulmussirri | Calidris alba |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.