Porvoonjoen suisto-Stensböle
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Porvoonjoen suisto - Stensböle on kolmiosainen Natura-alue aivan Porvoon keskustan tuntumassa. Kolmesta osasta muodostuvan alueen pinta-ala on 1331 hehtaaria. Pohjoisin, Linnanmäen harjukumpareen ja Maarinlahden muodostama kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Porvoon vanhan kaupungin tuntumassa. Toiseen, huomattavasti laajempaan osa-alueeseen kuuluu Porvoonjoen suiston vesi- ja ranta-alueita (Sikosaaren rannat ja eteläpää, Ruskis–Kaupunginselkä–Stensbölefjärden–Bjurböle¬viken, Stensbölefjärdenin itärannan niitty- ja metsäalueet). Kolmannen osan muodostaa Pellingin saaristotien länsipuolen metsäalue ja Stormossenin suoalue.
Natura-alue on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen. Siihen kuuluu useita kansallisten suojeluohjelmien kohteita. Porvoonjoen suisto on lisäksi mukana kansainvälisessä kosteikkojen suojelusopimuksessa, ns. Ramsar-sopimuksessa. Alue on yksi Suomen 96 kansainvälisesti merkittävästä lintukohteesta (IBA).
Alueen monimuotoisuus näkyy runsaana eläin- ja kasvilajistona, jossa on useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.
Alueen luonne ja merkitys
Pinta-alallisesti merkittävimmän osan muodostaa Porvoonjoen suistoalue, joka on kohteen tärkein osa-alue linnuston suojelun kannalta. Merkittäviä luontotyyppejä Uudenmaan mittakaavassa ovat boreaaliset luonnonmetsät ja lehdot, luonnontilainen jalopuumetsä, luonnontilainen keidassuo, hakamaat ja erilaiset niityt. Stensbölen luonnonmetsät ja niityt sekä Ekuddenin jalopuumetsä ovat erityisen tärkeitä uhanalaisen lajiston kannalta.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys (luonnonmetsät, suot),
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä (perinnebiotoopit, jalopuumetsät),
- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein (perinnebiotoopit, lintujen elinympäristöt).
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-alueen suojeluarvot turvataan alueen eri osissa eri keinoin. Käytössä ovat luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, vesilaki ja maa-aineslaki (ks. toteutuskeinot osa-alueittain).
Stormossen
Keidassuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan (pinta-ala noin 80 ha). Siitä on suojeltu eteläinen puolisko yksityisenä luonnonsuojelualueena. Pohjoisosa soidensuojeluohjelma-alueesta on vielä suojelematta. Se rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Stensböle
Yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluu 130 ha:n metsäalue Stensbölen kartanon maiden itäosista. Tätä aluetta ei ole vielä kokonaan rauhoitettu.
Stensbölen kartanon maista on sen sijaan rauhoitettu lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Ekuddenin lehto (noin 17 ha) yksityisenä suojelualueena. Samoin on rauhoitettu neljä muuta aluetta yksityisinä suojelualueina: Uddasin ja Kotternäsin alue niittyineen (Stensböle I, pinta-ala 65 ha), edellisen alueen ja itse kartanon väliin jäävä niitty-, metsä- ja ruovikkoalue ja suuri osa Stenbölefjärdenistä (Stensbölen alue, 271 ha josta 224 ha vesialuetta), metsä- ja niittyalue, joka rajautuu Porvooseen vievään tiehen ja Stensbölefjärdeniin (23 ha) sekä osa tien itäpuolella olevista metsäalueista (138 ha).
Natura-alueeseen kuuluu myös alue, joka jää em. suojellun metsä- ja niittyalueen sekä vanhojen metsien suojelurajauksen väliin Stensbölen eteläosassa. Tämän suojeluohjelmiin kuulumattoman alueen pinta-ala on noin 70 ha.
Natura-alueeseen kuuluvat, vielä rauhoittamattomat osat Stensbölessä suojellaan luonnonsuojelulain nojalla.
Porvoonjoen suisto
Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu lähes koko rajauksen vesialue sekä Bjurbölevikenin ja Ruskiksen ruovikkoalueet (lintuvesiensuojeluohjelmassa nimellä Kaupunginselkä - Stensbölefjärden). Tästä on rauhoitettu yksityisinä suojelualueina Ruskiksen alue (235 ha), joka käsittää varsinaisen Ruskiksen lisäksi Sikosaarta ympäröivän vesialueen, sekä edellisessä kappaleessa mainittu Stensbölen vesialue. Sikosaaren eteläosa on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena (15 ha). Vielä rauhoittamattomat lintuvesiensuojeluohjelman alueet turvataan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla.
Lintuvesirajauksen länsipuolelta on mukaan liitetty linnustollisesti merkittävä vesi- ja ruovikkoalue sekä Killingön harjuniemen kärki (yht. noin 85 ha). Tämän vesialueen arvojen säilyminen turvataan vesilain avulla. Niemen kärjen suojelu tapahtuu maa-aineslain keinoin.
Linnanmäki ja Maari
Linnanmäen alue (20 ha) Porvoonjoen varrella kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Alue sijaitsee asemakaava-alueella ja toteutuskeinona on rakennuslaki. Alueella on lisäksi muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja kohteita.
Maarin rehevän lahden suojelun toteutuskeinona on vesilaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 710 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.12 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 1.19 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 3.3 |
| 7110 | keidassuot | 75.97 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 74 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.01 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 4.63 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 83.13 |
| 9020 | fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät | 3.27 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 74.12 |
| 9060 | harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 15 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 20.02 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 1.89 |
| 91D0 | puustoiset suot | 59.39 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A123 | liejukana | Gallinula chloropus |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A608 | sitruunavästäräkki | Motacilla citreola |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| 1042 | täplälampikorento | Leucorrhinia pectoralis |
| 1966 | lietetatar | Persicaria foliosa |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.