Pohjankangas
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Suoreittenkeidas - Järvikeidas on kuivatun Korvajärven maaduntanevan ympärillä oleva pitkälle kehittynyt korkeakerminen ja runsasallikkoinen keidassuo. Alue on palanut. Suoreittenkangas on avoin hietikkonummi, jossa on armeijan ampumakenttä. Pohjankangas on ympäristöään hallitseva saumamuodostumajakso. Susikangas on Pohjankankaaseen kuuluva kapeahko selänneosa ja harjulaajentuma. Kiviahteenkangas on Pohjankankaan suppainen rinne ja reunaosa. Karhulankeitaalla on laaja lähteikköalue. Mustakeidas on karu keidassuo, jossa on luonnontilainen keskustasanne. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Alueella, jossa Karvianjoki puhkaisee tiensä Pohjankankaan läpi, ovat Kantin lähteet. Lähdealueella on runsaasti tyypillisiä lähteikkökasveja.
Alueen luonne ja merkitys
Laaja kokonaisuus, joka koostuu useista keidassoista ja Pohjankankaan saumamuodostumasta. Keidassoissa on maisemallisesti edustavia ja tutkimuskohteina merkittäviä alueita. Saumamuodostuman alueella on erityisiä luonnonesiintymiä ja maisemallisesti edustavia alueita. Tällä alueella on merkitystä myös pohjaveden suojelun kannalta.
Alueeseen sisältyy merkittävä kanerva- ja variksenmarjadyynialue.
Kohdealueelta on löydetty valtakunnallisesti uhanalaiset lähdesara (Carex paniculata) ja harjukeltalieko(Diphasiastrum complanatum ssp. chamaecyparissus). Alueella pesii alueellisesti uhanalainen riekko(Lagopus lagopus).
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien näiden osalta suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suonreittenkeidas - Järvikeidas pääosin, Kauraharjun itäpuolinen suoalue sekä Hevoshaankeitaan ja Karhulankeitaan lähteet ympäristöineen kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Järvikeidas-Hirsikeitaan osa on yksityistä luonnonsuojelualuetta.
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla ja maa-aineslailla.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 2320 | kuivat Calluna ja Empetrum nigrum -nummet/dyynit | 383 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 7 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.7 |
| 7110 | keidassuot | 750 |
| 7120 | muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot | 45 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 2.5 |
| 7230 | letot | 0.4 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 21 |
| 9060 | harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 520 |
| 91D0 | puustoiset suot | 205 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |