Pieni- ja Suuri-Rautjärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Pieni-Rautjärvi on kymmenisen kilometriä pitkä, kapea järvi. Se on valuma-alueeltaan melko pieni ja laskee Myllyjoen kautta itärajan taakse. Järvi on matala, laajojen korteikkojen luonnehtima ja peltorantainen. Leveäosmankäämiä esiintyy runsaasti. Järveä reunustavat metsät ovat lähinnä koivikkoa. Vesikasvillisuutta on erityisen runsaasti järven molemmista päistä erilleen kuroutuneissa osissa ja keskiosissa lahtea, jossa sijaitsevat aluerajaukseen sisältyvät lintualueet. Linnusto on huomattavan runsas.
Suuri-Rautjärvi on pitkä ja kapea järvi Simpeleenjärven yläpuolella. Järven pohjoisosa on järven laskujen jälkeen kuroutunut erilleen.
Alueen luonne ja merkitys
Pieni-Rautjärvi on yksi Etelä- Karjalan parhaimmista lintujärvistä. Järvi poikkeaa ruovikkoisista lintujärvistä. Lajisto poikkeaa esim. Siikalahden linnustosta melkoisesti. Puolisukeltajasorsia esiintyy poikkeuksellisen runsaasti.
Suuren Rautjärven merkitys lintuvetenä ei ole yhtä suuri. Pesimälajisto on kuitenkin suhteellisen runsas ja joukossa on myös harvalukuisia lajeja. Alueella on myös merkitystä muutonaikaisena levähdysalueena. Alueen sijainti lähellä Pieni-Rautjärveä nostaa sen arvoa.
Järven pinnanlaskun ja pelloilta tulevan hajakuormituksen myötä Pieni-Rautjärvi on rehevöitynyt ja vähitellen umpeenkasvamassa. Pesintää häiritsevänä tekijänä on etenkin eteläisellä kanavalammella lammen pienuuteen nähden vilkas kalastus ja veneily. Myös Suuri- Rautjärvellä järven lasku on laskenut alueen arvoa lintuvetenä.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde.
Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A154 | heinäkurppa | Gallinago media |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A540 | kultasirkku | Emberiza aureola |