Peuralamminneva
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Peuralamminneva on maisemaltaan avoin, laaja (487 ha) aapasuokokonaisuus, joka yhtenäisenä ja varsin luonnontilaisena on erittäin arvokas ja monipuolinen suo-alue. Suoalueella on laajoja metsäsaarekkeiden ja niemekkeiden toisistaan erottamia avonevoja, jotka muodostavat omat maisemalliset kokonaisuutensa.
Suoalue on kasvillisuudeltaan vaihteleva. Pinta-alasta hallitsevia ovat avoimet kalvakka- ja lyhytkorsinevat sekä toisaalta neva- ja rämetyyppien yhdistymät. Monin paikoin esiintyy myös Sphagnum-rimpinevoja ja ruopparimpinevoja. Varsinkin Peuralammen lounais- ja eteläpuolella on mesotrofista suokasvillisuutta. Rimpisyys on runsasta lähes koko suon alueella. Peuralamminnenevan länsiosassa esiintyvä keidasräme edustaa keidassoiden luontotyyppiä. Lukuisten suotyyppien lisäksi alueen monimuotoisuutta lisäävät pienialaiset metsäsaarekkeet, suon luoteisosassa virtaava luonnontilainen puro ja suon pohjoisrajalla sijaitseva Peuralampi. Peuralampi on hyvin matala lintuveden ominaispiirteet täyttävä lampi. Lammen rannoille on muodostunut selvä erillinen lammenreunusneva. Metsäsaarekkeiden kasvillisuus vaihtelee jäkäläkankaista tuoreisiin kangasmetsiin. Kankaiden puustoa on monin paikoin käsitelty. Rajauksen ulkopuolisten alueiden laajoista ojituksista huolimatta itse Peuralamminneva on säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ainoastaan Peuralammen ympäristö ja paikoin suon reuna-alueet ovat kärsineet jonkin verran ojituksista ja vedenpinnan alenemisesta.
Peuralamminnevan lajisto on monipuolinen ja alueen luonnonsuojelullista merkittävyyttä lisäävät valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset sekä harvinaiset kasvi- ja eläinlajit. Peuralamminnevalla on arvoa myös muutonaikaisena levähdysalueena ja pesimäaikaan alueella viihtyvät hanhien "luppoparvet".
Alueen luonne ja merkitys
Peuralamminneva on varsin luonnontilaisena säilynyt laaja suoalue. Alue on suoluonnoltaan erittäin edustava niin suotyyppien kuin lajistonkin osalta.
Alueella esiintyy kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) perusteella D mainitut lajit ovat alueellisesti tai kansallisesti uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia. Peuralamminnevan perhosfauna on runsas ja mielenkiintoinen. Alueelta on tavattu useita harvinaisia perhoslajeja: Keski-Suomen maakunnalle uusia lajeja ovat luhtatalvikääriäinen ja kääriäislaji Aphelia viburniana, alueellisesti harvinaisia suoympäristöön sidottuja lajeja ovat synkkänopsayökkönen ja keltahopeayökkönen, uhanalaisia lajeja ovat luumittari (valtakunnallisesti) sekä rahkahopeatäplä (alueellisesti). Peuralamminnevalla esiintyviin harvinaisiin lajeihin kuuluvat lisäksi sammalista kurjenrahkasammal ja rantakarhunsammal ja putkilokasveista punakämmekkä sekä Keski-Suomessa alueellisesti uhanalainen vaaleasara. Uuden uhanalaisuusluokituksen mukaisista uhanalaisista lajeista Peuralamminnevalla tavataan naurulokki (luokka NT) ja metsähanhi (luokka NT). Suomen kansainvälisistä vastuulajeista alueella esiintyy mm. tukkasotka, mustalintu ja jänkäkurppa.
Peuralamminnevaa ympäröivien alueiden ojitukset ja kangasmaasaarekkeiden metsänhakkuut ovat jonkin verran heikentäneet alueen luonnontilaisuutta. Peuralamminnevan uhkana on jatkossakin ympäröivien suoalueiden ojitusten ja kangasmaiden metsänkäsittelyn vaikutukset suon vesitalouteen.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 34 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.1 |
| 7110 | keidassuot | 73 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 8 |
| 7310 | aapasuot | 331 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 1.7 |
| 91D0 | puustoiset suot | 38 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.