Petolahdenjokisuisto
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alueeseen kuuluu valuma-alueeltaan melko pienen Petolahdenjoen suisto rantalehtoineen ja sen edustalla olevan Rankelön saaren eteläosia sekä erillisenä osa-alueena Öfjärden, joka on pienehkö soistunut glo-järvi jokisuistosta pohjoiseen.
Petolahdenjoen suualueelle ovat olleet tunnusomaisia laajat hiekkaiset rantaniityt, jotka ovat viime aikoina pitkälti ruovikoituneet. Järviruokokasvustojen seassa kasvaa paikoin erillisiä osmankäämikasvustoja. Avovesialueen ja järviruokokasvustojen väliin jää paikoin varsin leveä kaislavyö. Petolahdenjoen suistoalueelle ovat tyypillisiä myös laajat yhtenäiset rantametsävyöhykkeet. Ne ovat monin paikoin hyvin reheviä ja luonnonmukaisia pikkutikan suosimia lehtimetsä- ja sekametsälehtoja. Myös tervaleppää esiintyy kohtalaisen runsaasti. Alueen kasvilajistoon kuuluvat mm. Etelä-Pohjanmaalla harvinaiset kyläkellukka, isosorsimo, rantayrtti, punakoiso ja isohierakka.
Suistoalue on hyvin matala; veden keskisyvyys on monin paikoin alle metrin. Tämän vuoksi meriveden korkeuden vaihteluilla on suuri vaikutus suistoalueeseen. Matalan veden aikaan alueen rannoilla paljastuu laajoja lietealueita, jotka ovat monien linturyhmien, erityisesti kahlaajien tärkeitä ruokailupaikkoja.
Jokisuun linnusto on varsin monipuolinen. Tunnusomaista on etenkin kahlaajien laji- ja yksilörunsaus. Pesivään vesilinnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, heinätavi, jouhisorsa ja lapasorsa. Muista pesimälajeista arvokkaimpiin kuuluvat ruskosuohaukka ja pikkutikka, sekä alueellisesti harvalukuiset peukaloinen, viiksitimali, pyrstötiainen, kultarinta ja mustapääkerttu. Jokisuisto on myös erittäin tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Joinakin vuosina erityisesti lepäileviä joutsenia, hanhia ja kahlaajia on niin paljon, että kansainvälisesti arvokkaan muuttolintujen levähdysalueen kriteerit täyttyvät.
Öfjärden täydentää etenkin alueen vesilintulajistoa. Öfjärden on kuitenkin kasvamassa umpeen mm. sen läpi kaivetun ojan vuoksi. Ruovikkovyöhyke on varsin leveä ja vesikasvillisuutta järvessä on muutenkin runsaasti.
Alueen luonne ja merkitys
Aluekokonaisuus on sekä pesimälinnuston että muutonaikaisen linnuston kannalta yksi koko Merenkurkun alueen parhaista lintuvesialueista. Pesivä linnusto on runsas ja erittäin monipuolinen. Alueella on lisäksi erittäin suuri merkitys muutonaikaisena levähdyspaikkana. Suojelupistearvon mukaan aluetta voidaan pitää kansainvälisesti arvokkaana lintuvetenä. Alueella on huomattava merkitys myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Alueella on edustavia matalakasvuisia rantaniittyjä sekä poikkeuksellisen laajoja edustavia rantalehtoja. Tärkeä luonnonharrastuskohde.
Kohdassa 3.3 koodilla D merkityt lintulajit: alueellisesti merkittäviä määriä pesiviä ja levähtäviä lintuja.
Petolahdenjoki on perattu 1970-luvun alussa. Jokisuun kaivumaita on läjitetty penkaksi, jossa kasvaa nyt lehtipuustoa. Suisto on rehevöitynyt ja entiset laajat rantaniityt ruovikoituneet. Rantaniittyjen avoinnapitämiseksi tarvitaan hoitotoimia. Joitakin ruovikoituneita ranta-alueita onkin ajoittain niitetty. Osalla ranataniityistä laiduntaa ylämaan karja.
Suiston halki on suunniteltu talvitietä Rankelön saareen, mutta hankkeen käsittely tietoimituksessa on kesken.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Vahvistetussa rantayleiskaavassa alue on merkitty luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi luonnonsuojelualueeksi (SL).
Toteuttaminen:
Voidaan rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin tai ranta-alueita voidaan ostaa tai vaihtaa valtiolle vapaaehtoisin järjestelyin. Nykyisten loma-asuntojen ja venepaikkojen käyttö voi jatkua kuten ennenkin, uusia loma-asuntoja voidaan rakentaa vahvistettujen kaavojen mukaan.
Erityisten luonnonarvojen turvaamiseksi alueelle tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa.
Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 100.77 |
| 1150 | rannikon laguunit | 3.7 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 91.2 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 89.9 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 87.4 |
| 91D0 | puustoiset suot | 4.48 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 91.1 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A466 | etelänsuosirri | Calidris alpina schinzii |
| A143 | isosirri | Calidris canutus |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.