Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Petolahdenjokisuisto

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800054
Pinta-ala
543 ha
Alueet
Maalahti
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Alueeseen kuuluu valuma-alueeltaan melko pienen Petolahdenjoen suisto rantalehtoineen ja sen edustalla olevan Rankelön saaren eteläosia sekä erillisenä osa-alueena Öfjärden, joka on pienehkö soistunut glo-järvi jokisuistosta pohjoiseen.



Petolahdenjoen suualueelle ovat olleet tunnusomaisia laajat hiekkaiset rantaniityt, jotka ovat viime aikoina pitkälti ruovikoituneet. Järviruokokasvustojen seassa kasvaa paikoin erillisiä osmankäämikasvustoja. Avovesialueen ja järviruokokasvustojen väliin jää paikoin varsin leveä kaislavyö. Petolahdenjoen suistoalueelle ovat tyypillisiä myös laajat yhtenäiset rantametsävyöhykkeet. Ne ovat monin paikoin hyvin reheviä ja luonnonmukaisia pikkutikan suosimia lehtimetsä- ja sekametsälehtoja. Myös tervaleppää esiintyy kohtalaisen runsaasti. Alueen kasvilajistoon kuuluvat mm. Etelä-Pohjanmaalla harvinaiset kyläkellukka, isosorsimo, rantayrtti, punakoiso ja isohierakka.



Suistoalue on hyvin matala; veden keskisyvyys on monin paikoin alle metrin. Tämän vuoksi meriveden korkeuden vaihteluilla on suuri vaikutus suistoalueeseen. Matalan veden aikaan alueen rannoilla paljastuu laajoja lietealueita, jotka ovat monien linturyhmien, erityisesti kahlaajien tärkeitä ruokailupaikkoja.



Jokisuun linnusto on varsin monipuolinen. Tunnusomaista on etenkin kahlaajien laji- ja yksilörunsaus. Pesivään vesilinnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, heinätavi, jouhisorsa ja lapasorsa. Muista pesimälajeista arvokkaimpiin kuuluvat ruskosuohaukka ja pikkutikka, sekä alueellisesti harvalukuiset peukaloinen, viiksitimali, pyrstötiainen, kultarinta ja mustapääkerttu. Jokisuisto on myös erittäin tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Joinakin vuosina erityisesti lepäileviä joutsenia, hanhia ja kahlaajia on niin paljon, että kansainvälisesti arvokkaan muuttolintujen levähdysalueen kriteerit täyttyvät.



Öfjärden täydentää etenkin alueen vesilintulajistoa. Öfjärden on kuitenkin kasvamassa umpeen mm. sen läpi kaivetun ojan vuoksi. Ruovikkovyöhyke on varsin leveä ja vesikasvillisuutta järvessä on muutenkin runsaasti.

Alueen luonne ja merkitys

Aluekokonaisuus on sekä pesimälinnuston että muutonaikaisen linnuston kannalta yksi koko Merenkurkun alueen parhaista lintuvesialueista. Pesivä linnusto on runsas ja erittäin monipuolinen. Alueella on lisäksi erittäin suuri merkitys muutonaikaisena levähdyspaikkana. Suojelupistearvon mukaan aluetta voidaan pitää kansainvälisesti arvokkaana lintuvetenä. Alueella on huomattava merkitys myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Alueella on edustavia matalakasvuisia rantaniittyjä sekä poikkeuksellisen laajoja edustavia rantalehtoja. Tärkeä luonnonharrastuskohde.



Kohdassa 3.3 koodilla D merkityt lintulajit: alueellisesti merkittäviä määriä pesiviä ja levähtäviä lintuja.

Petolahdenjoki on perattu 1970-luvun alussa. Jokisuun kaivumaita on läjitetty penkaksi, jossa kasvaa nyt lehtipuustoa. Suisto on rehevöitynyt ja entiset laajat rantaniityt ruovikoituneet. Rantaniittyjen avoinnapitämiseksi tarvitaan hoitotoimia. Joitakin ruovikoituneita ranta-alueita onkin ajoittain niitetty. Osalla ranataniityistä laiduntaa ylämaan karja.

Suiston halki on suunniteltu talvitietä Rankelön saareen, mutta hankkeen käsittely tietoimituksessa on kesken.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.



Vahvistetussa rantayleiskaavassa alue on merkitty luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi luonnonsuojelualueeksi (SL).



Toteuttaminen:



Voidaan rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin tai ranta-alueita voidaan ostaa tai vaihtaa valtiolle vapaaehtoisin järjestelyin. Nykyisten loma-asuntojen ja venepaikkojen käyttö voi jatkua kuten ennenkin, uusia loma-asuntoja voidaan rakentaa vahvistettujen kaavojen mukaan.

Erityisten luonnonarvojen turvaamiseksi alueelle tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa.

Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1130 jokisuistot 100.77
1150 rannikon laguunit 3.7
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 91.2
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 89.9
9050 boreaaliset lehdot 87.4
91D0 puustoiset suot 4.48
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 91.1

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A861 suokukko Calidris pugnax
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A127 kurki Grus grus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A767 uivelo Mergellus albellus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A094 sääksi Pandion haliaetus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
1910 liito-orava Pteromys volans
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A062 lapasotka Aythya marila
A466 etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
A143 isosirri Calidris canutus
A222 suopöllö Asio flammeus
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.

Julkaisija

ELY-keskukset