Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100078
Pinta-ala
65865 ha
Alueet
Pyhtää, Porvoo, Loviisa
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Natura 2000 -kohde on laaja merialue, joka alkaa lännessä Porvoon Pikkupernajanlahdelta ja päättyy idässä Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen rajaan. Ulkomerellä alue ulottuu pääasiassa sisäisten aluevesiemme ulkorajaan saakka.

Natura-alueeseen kuuluu rajauksen sisällä oleva merialue kokonaisuudessaan. Lisäksi Natura-alueeseen kuuluu seuraavat maa-alueet: 1. Pikkupernajanlahden lintuvesi ja Sannaisten Tammimäki, 2. Pernajanlahden lintuvesi ja yksityismaiden luonnonsuojelualueet, 3. Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään saaristossa olevat yksityismaiden ja valtion luonnonsuojelualueet, valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet, rantojensuojeluohjelman kohteet sekä Hasselön lehto, Gåsören ja Gaddarna.

Pikku Pernajanlahti ja Pernajanlahti ovat etelärannikon pisimpiä merenlahtia. Niiden perukkaan laskevat Koskenkylänjoki ja Ilolanjoki. Pernajanlahdet ja edustan saaristo muodostavat n. 20 km mittaisen eliöyhteisöjen ketjun, jossa hydrologiset olosuhteet vaihtelevat selvästi. Veden suolapitoisuus muuttuu lähes nollasta puoleen prosenttiin ulkomerelle mentäessä. Vedenkorkeudet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Lahtien pohjukoissa veden laatua ovat heikentäneet hajakuormitus ja valuma-alueen taajamat.

Alueen kallioperä on lännessä ja pohjoisessa graniittia ja etelässä ja idässä rapakiveä.

Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
Loviisan voimalaitoksen jäähdytysvedet vaikuttavat ajoittain merialueen vesien lämpötiloihin ja jääpeitteeseen.

Alueen luonne ja merkitys

Natura 2000 -alue muodostaa kansainvälisesti arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy selvästi eliöyhteisöissä. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat pitkiä (yli 10 km), kapeita murtovesilahtia, joissa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri.

Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin lajit.

Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Saaristossa on useita merilinnustolle hyvin merkittäviä saaria (esim. Aspskär). Alue on tärkeä mm. räyskän suojelulle. Alueella on myös harmaahylkeen oleskeluluotoja.

Alueen kasvillisuus on monipuolista. Saaret ovat pääasiassa kallioisia, mutta myös erittäin edustavia hiekka- ja somerikkorantoja esiintyy (esim. Gåsören, Våtskärin koillisranta ja Hudön eteläosa). Hiekkaiset matalat merenpohjat ovat linnustolle ja myös kaloille sekä pohjaeläimille tärkeitä ruokailupaikkoja.

Rannoilla esiintyy paikoin edustavia rantaniittyjä. Etenkin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat saaret Pernajassa ovat säilyneet rakentamattomina ja siten kasvillisuudeltaan edustavina.
Rannoilla esiintyy myös edustavia tammi- ja lehmuslehtoja (esim. Sannaisten tammimäki, Baggholmenin lehmuslehdot ja Hasselödalen).

Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys;
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla;
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteitä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vesialueet

Pääosa Natura-alueen vesialueista kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin, jotka on määritellyt ympäristöministeriön asettamana Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä. 

Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueella säädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella erityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia ja merenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamien rakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitosten rakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkin käyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta. Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttö, kunnossapito ja mahdollinen laajennus ei vaaranna suojelun tarkoitusta.

Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteet

Pikkupernajanlahden ja Pernajanlahden pohjukat kuuluvat erityissuojelua vaativien vesien lisäksi valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, ja niiden suojelu toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Pikkupernajanlahdella Natura-alueeseen kuuluu lisäksi yksityinen luonnonsuojelualue, Sannaisten tammimäki.

Pernajanlahdella pääosa lintuvesiensuojeluohjelman alueesta on jo rauhoitettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi.

Rantojensuojeluohjelman alueet

Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu Pernajasta ja Loviisasta 12 erillistä aluetta: Sandholmenin saaret, Pinnarudden, Käldön koillispuoli, Tjuvön koillispuoli, Ivarsholmenin saaret, Våtskärin itäranta, Våtskärin eteläranta, Keipsalon länsiranta, Keipsalon itäranta, Keipsalon kaakkoisranta, Storskarvenin saaristo sekä Gråsälsklackarna-Klyvberget.

Natura 2000 -alueen toteutuskeino rantojensuojeluohjelmaan kuuluvilla maa-alueilla on rakennuslaki ja/tai luonnonsuojelulaki.


Valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteet

Porvoossa Hasselö-saaren etelärannalla sijaitseva Hasselödalen kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeino täällä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen.

Valtion luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelutarkoituksiin ostetut alueet

Valtion omistamista luonnonsuojelualueista Natura-alueeseen kuuluvat asetuksella rauhoitetut Bisaballen, Grillskär ja Söderskär Ruotsinpyhtäällä.
Pernajan Hudö on ostettu valtiolle luonnonsuojelualueeksi, ja se liitetään Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. 

Puolustusvoimien toiminta

Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1110 vedenalaiset hiekkasärkät 553
1130 jokisuistot 200
1150 rannikon laguunit 2400
1160 laajat matalat lahdet 120
1170 riutat 3287
1230 atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 53.8
1610 itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus 35
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 15
1640 itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 15.5
1650 itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet 10900
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 1
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 150
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.3
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 10
9010 boreaaliset luonnonmetsät 70
9020 fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 2
9050 boreaaliset lehdot 25
9080 fennoskandian metsäluhdat 1.6
91D0 puustoiset suot 11
1210 rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0.01
1220 kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 28
1620 itämeren boreaaliset luodot ja saaret 70
6430 kostea suurruohokasvillisuus 2

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A199 etelänkiisla Uria aalge
A154 heinäkurppa Gallinago media
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A122 ruisrääkkä Crex crex
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A767 uivelo Mergellus albellus
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A166 liro Tringa glareola
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A063 haahka Somateria mollissima
A307 kirjokerttu Sylvia nisoria
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
1042 täplälampikorento Leucorrhinia pectoralis
A054 jouhisorsa Anas acuta
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A298 rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus
A169 karikukko Arenaria interpres
A200 ruokki Alca torda
A857 lapasorsa Spatula clypeata
1364 halli Halichoerus grypus
6307 itämerennorppa Pusa hispida botnica
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A062 lapasotka Aythya marila
A202 riskilä Cepphus grylle
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset