Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura 2000 -kohde on laaja merialue, joka alkaa lännessä Porvoon Pikkupernajanlahdelta ja päättyy idässä Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen rajaan. Ulkomerellä alue ulottuu pääasiassa sisäisten aluevesiemme ulkorajaan saakka.
Natura-alueeseen kuuluu rajauksen sisällä oleva merialue kokonaisuudessaan. Lisäksi Natura-alueeseen kuuluu seuraavat maa-alueet: 1. Pikkupernajanlahden lintuvesi ja Sannaisten Tammimäki, 2. Pernajanlahden lintuvesi ja yksityismaiden luonnonsuojelualueet, 3. Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään saaristossa olevat yksityismaiden ja valtion luonnonsuojelualueet, valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet, rantojensuojeluohjelman kohteet sekä Hasselön lehto, Gåsören ja Gaddarna.
Pikku Pernajanlahti ja Pernajanlahti ovat etelärannikon pisimpiä merenlahtia. Niiden perukkaan laskevat Koskenkylänjoki ja Ilolanjoki. Pernajanlahdet ja edustan saaristo muodostavat n. 20 km mittaisen eliöyhteisöjen ketjun, jossa hydrologiset olosuhteet vaihtelevat selvästi. Veden suolapitoisuus muuttuu lähes nollasta puoleen prosenttiin ulkomerelle mentäessä. Vedenkorkeudet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Lahtien pohjukoissa veden laatua ovat heikentäneet hajakuormitus ja valuma-alueen taajamat.
Alueen kallioperä on lännessä ja pohjoisessa graniittia ja etelässä ja idässä rapakiveä.
Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
Loviisan voimalaitoksen jäähdytysvedet vaikuttavat ajoittain merialueen vesien lämpötiloihin ja jääpeitteeseen.
Alueen luonne ja merkitys
Natura 2000 -alue muodostaa kansainvälisesti arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy selvästi eliöyhteisöissä. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat pitkiä (yli 10 km), kapeita murtovesilahtia, joissa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri.
Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin lajit.
Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Saaristossa on useita merilinnustolle hyvin merkittäviä saaria (esim. Aspskär). Alue on tärkeä mm. räyskän suojelulle. Alueella on myös harmaahylkeen oleskeluluotoja.
Alueen kasvillisuus on monipuolista. Saaret ovat pääasiassa kallioisia, mutta myös erittäin edustavia hiekka- ja somerikkorantoja esiintyy (esim. Gåsören, Våtskärin koillisranta ja Hudön eteläosa). Hiekkaiset matalat merenpohjat ovat linnustolle ja myös kaloille sekä pohjaeläimille tärkeitä ruokailupaikkoja.
Rannoilla esiintyy paikoin edustavia rantaniittyjä. Etenkin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat saaret Pernajassa ovat säilyneet rakentamattomina ja siten kasvillisuudeltaan edustavina.
Rannoilla esiintyy myös edustavia tammi- ja lehmuslehtoja (esim. Sannaisten tammimäki, Baggholmenin lehmuslehdot ja Hasselödalen).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys;
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla;
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteitä.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Vesialueet
Pääosa Natura-alueen vesialueista kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin, jotka on määritellyt ympäristöministeriön asettamana Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä.
Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueella säädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella erityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia ja merenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamien rakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitosten rakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkin käyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta. Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttö, kunnossapito ja mahdollinen laajennus ei vaaranna suojelun tarkoitusta.
Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteet
Pikkupernajanlahden ja Pernajanlahden pohjukat kuuluvat erityissuojelua vaativien vesien lisäksi valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, ja niiden suojelu toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Pikkupernajanlahdella Natura-alueeseen kuuluu lisäksi yksityinen luonnonsuojelualue, Sannaisten tammimäki.
Pernajanlahdella pääosa lintuvesiensuojeluohjelman alueesta on jo rauhoitettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi.
Rantojensuojeluohjelman alueet
Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu Pernajasta ja Loviisasta 12 erillistä aluetta: Sandholmenin saaret, Pinnarudden, Käldön koillispuoli, Tjuvön koillispuoli, Ivarsholmenin saaret, Våtskärin itäranta, Våtskärin eteläranta, Keipsalon länsiranta, Keipsalon itäranta, Keipsalon kaakkoisranta, Storskarvenin saaristo sekä Gråsälsklackarna-Klyvberget.
Natura 2000 -alueen toteutuskeino rantojensuojeluohjelmaan kuuluvilla maa-alueilla on rakennuslaki ja/tai luonnonsuojelulaki.
Valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteet
Porvoossa Hasselö-saaren etelärannalla sijaitseva Hasselödalen kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeino täällä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen.
Valtion luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelutarkoituksiin ostetut alueet
Valtion omistamista luonnonsuojelualueista Natura-alueeseen kuuluvat asetuksella rauhoitetut Bisaballen, Grillskär ja Söderskär Ruotsinpyhtäällä.
Pernajan Hudö on ostettu valtiolle luonnonsuojelualueeksi, ja se liitetään Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
Puolustusvoimien toiminta
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1110 | vedenalaiset hiekkasärkät | 553 |
| 1130 | jokisuistot | 200 |
| 1150 | rannikon laguunit | 2400 |
| 1160 | laajat matalat lahdet | 120 |
| 1170 | riutat | 3287 |
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 53.8 |
| 1610 | itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus | 35 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 15 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 15.5 |
| 1650 | itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet | 10900 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 1 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 150 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.3 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 10 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 70 |
| 9020 | fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät | 2 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 25 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 1.6 |
| 91D0 | puustoiset suot | 11 |
| 1210 | rantavallien yksivuotinen kasvillisuus | 0.01 |
| 1220 | kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus | 28 |
| 1620 | itämeren boreaaliset luodot ja saaret | 70 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 2 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A199 | etelänkiisla | Uria aalge |
| A154 | heinäkurppa | Gallinago media |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A063 | haahka | Somateria mollissima |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| 1042 | täplälampikorento | Leucorrhinia pectoralis |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A200 | ruokki | Alca torda |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| 1364 | halli | Halichoerus grypus |
| 6307 | itämerennorppa | Pusa hispida botnica |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A202 | riskilä | Cepphus grylle |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.