Oriveden-Pyhäselän saaristot

Alueen kuvaus

Oriveden-Pyhäselän saaristojen Natura-alue koostuu Oriveden ja Pyhäselän vesi- ja ranta-alueista sekä saarista, jotka valtaosin sisältyvät rantojensuojeluohjelmaan. Natura-alueeseen kuuluu myös arvokas Tikansaaren-Vuoneimen harjujensuojeluohjelmakohde ja siihen sisältyvä Kirkkovuoren lehto, joka on topografialtaan ja kasvillisuudeltaan sekä maisemallisesti edustava. Kirkkovuorella on pääasiassa boreaalista kuivaa harjulehtoa, jossa valtapuuna on mänty. Alueella esiintyy useita lehdoille ja harjuille tyypillisiä vaateliaita kasveja, kuten lehto-orvokki, lehmus, sarjatalvikki ja kanervisara. Koillisen ja kaakon puoleisilla rinteillä ja supissa on rehevämpää tuoretta lehtoa.

Alueen luonne ja merkitys

Alueen suojelun tavoitteena on erityisesti saimaannorpan elinolosuhteiden turvaaminen ja populaation kasvavttaminen. Orivesi-Pyhäselkä on koko maapallolla vain Saimaan vesistössä esiintyvän erittäin uhanlaisen saimaannorpan elinaluetta. Alueella elää noin 3 % koko saimaannorppakannasta. Alueen saimaannorppien poikastuotto on noin 4 % koko lajin tuotosta. Rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset lajennukset ovat norppien tärkeitä pesimis- ja elinalueita ja siten välttämättömiä norppakannan säilymisen kannalta.



Saimaan alueen koillisosassa sijaitseva Orivesi-Pyhäselkä on saimaannorpan eiintymisalueen reuna-aluetta, joten laji on siellä erittäin haavoittuva. Kannan merkittävimpiä uhkatekijöitä ovat vapaa-ajan kalastus (F02.03), kannan pirstoutuminen (U) sekä ilmastonmuutos (M01.01). Alueella on niukasti lajille soveliaita elinalueita. Viime vuosina vapaa-ajantoiminta on lisääntynyt alueella. Erityisesti norppien pesimärauhaa häiritsee moottorikelkkailu pesimäalueiden läheisyydessä marras-huhtikuussa. Myös erkkokalastus huhtikuun puolivälin ja heinäkuun alun välisenä aikana norppien tärkeimmillä elinalueilla on suuri häiriötekijä. Uhkatekijän muodostaa myös norpan makuukivien häirintä eläinten karvanvaihdon aikoihin (huhti-kesäkuussa).



Käytön ohjaaminen on keskeinen toimenpide, jolla alueen suojeluarvoja turvataan. Alueelle laaditaan vuoteen 2018 mennessä hoito- ja käyttösuunnitelma Saimaannorppa-Life-hankkeen yhteydessä.



Harjualueet ja niiden lehdot ovat Natura-alueen arvokkaimpia maaluontotyyppejä, joiden rakennetta ylläpidetään luonnonhoidon keinoin. Kirkkovuoren lehtoa on hoidettu 2000-luvulla väljentämällä varjostavaa puustoa ja poistamalla alikasvoskuusia. Vastaavien hoitotoimien tarvetta tulee seurata ja tarvittaessa päivittää tai laatia uusia luonnonhoitosuunnitelmia.



Suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-saimaannorpan populaation elinvoimaisuutta pyritään parantamaan hoitotoimenpitein,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitototoimenpiteillä.

- Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Rantojensuojeluohjelma-aluetta ja siihen välittömästi liittyviä norppien pesimis- ja elinalueita. Pyhäselän alueella rajauksessa on mukana myös harjujensuojeluohjelma-alue. Natura-alueelle on perustettu kahdeksan yksityistä luonnonsuojelualuetta ja osa maa-alasta on hankittu valtiolle luonnonsuojleutarkoituksiin.



Kahdesta erillisestä osa-alueesta eteläisimmän maa-alueiden käyttöä pyritään ohjaamaan rakennuslailla, siirtämällä rakentamista sinne, missä siitä on mahdollisimman vähän haittaa norpan suojelun kannalta. Osalla vesialuetta pyritään rajoittamaan haitallisten pyydystyyppien käyttöä. Osan vesialueen käyttöä säädellään vapaaehtoisin kalastusrajoituksin, haitallisten pyydystyyppien käytön rajoituksin sekä ohjaamalla vesi- ja jääliikennettä.



Pohjoisimman osa-alueen maa-alueiden (poislukien harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue) suojelu toteutetaan muodostamalla luonnonsuojelualueita sekä ohjaamalla rakentamista. Harjujensuojeluohjelma-alueella rajoitetaan maa-aineslain mukaisesti maa-ainesten ottoa sekä ohjataan rakentamista. Vesialueella suojelu toteutuu vapaaehtoisin kalastusrajoituksin, haitallisten pyydystyyppien käytön rajoituksin sekä vesi- ja jääliikennettä ohjaamalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit