Ojakylänlahti ja Kengänkari
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Ojakylänlahti ja Kengänkari
Ojakylänlahden perukka (Lahdenperä) on suojaisa ja linnustollisesti arvokas merenlahti Hailuodon itärannalla. Kaaranselän yli kilometrin pituinen avoin ja tasainen niittyniemi erottaa Lahdenperän varsinaisesta Ojakylänlahdesta. Alue on Muhosmuodostuman savihiekkakivialuetta: maaperä on hienojakoista hietaa ja savea.
Alueen rajaukseen kuuluvat lisäksi pieni Kengänkarin saari ja Ontonperän kluuvijärvi.
Kaaranselkä
Kaaranselän avointa niemeä vallitsevat kaislikot, ruovikot ja laajat matalat merenrantaniityt. Niemi on tyveltä aidattu laitumeksi. Kaaranselkä on yksi laajimpia laidunalueita Perämeren piirissä ja valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Lietteiset matalikot ympäröivät tasaista niittyniemeä. Vesirajassa esiintyy rantaluikan ja sinikaislan muodostamat vyöhykkeet. Ylempänä on suola-, vesi- ja merisarakasvustoja. Niemen keskellä on luhtakastikan ja punanadan vallitsemia kuivempia niittyjä. Laidunnuksen ansiosta niemen itäreunan laajat järviruovikot ovat taantuneet.
Kaaranselällä pesii runsas kahlaaja- ja vesilinnusto, jossa tukkasotka on runsain. Suojaisuutensa ja toisaalta mataluutensa ansiosta Lahdenperän alueella levähtää enimmillään useita tuhansia vesilintuja, joista runsaimpina tukkasotka, telkkä, tavi, haapana, jouhisorsa, sinisorsa ja laulujoutsen. Pesivistä lajeista etelänsuosirri, ristisorsa ja suokukko ovat tärkeimmät. Viitasammakko on alueella yleinen.
Kengänkari
Kengänkari on pieni, muutaman hehtaarin laajuinen saari alueen eteläpuolella. Kengänkarilla on pesinyt Suomen suurin tukkasotkayhdyskunta, joka on edelleen suuri. Linnusto on muutenkin saarella runsas ja monipuolinen.
Ontonperä
Ontonperä on kluuvijärvi, jolle tunnusomaisia ovat laajat ruovikot. Ontonperässä pesii runsas linnusto, ja se on maamme pohjoisimpia kaulushaikaran pesäpaikkoja.
Alueen luonne ja merkitys
Kaaranselän merenrantaniitty on valtakunnallista tasoa oleva perinnemaisema. Se on Perämeren laajimpia laidunnuksessa olevia niittyjä. Lahdenperä (Ojakylänlahti) on kansainvälisen tason lintuvesi, kuten kaikki lintuvesiensuojeluohjelman kohteet Hailuodossa. Alueella säännöllisesti esiintyvistä lintulajeista merkittävimpiä ovat laulujoutsen, suokukko, etelänsuosirri ja ristisorsa. Muuttoaikoina alueella levähtää enimmillään muutamia tuhansia vesilintuja ja kahlaajia.
Alueella on merkittävä 500–1000 yksilön upossarpion esiintymä ja pieni nelilehtivesikuusiesiintymä. Muita huomionarvoisia rantaniittylajeja ovat mm. ruijanesikkoryhmää edustavat somersara, merisara, suolasara, vihnesara sekä suolasänkiö.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Ojakylänlahti (Lahdenperä) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Se on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on jo rauhoitettu yksityismaan suojelualueeksi.
Koko Hailuoto on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1110 | vedenalaiset hiekkasärkät | 168.8 |
| 1150 | rannikon laguunit | 90 |
| 1160 | laajat matalat lahdet | 165 |
| 1610 | itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus | 120 |
| 1620 | itämeren boreaaliset luodot ja saaret | 3 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 101 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 1 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 2.3 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A102 | tunturihaukka | Falco rusticolus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A103 | muuttohaukka | Falco peregrinus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| 1960 | nelilehtivesikuusi | Hippuris tetraphylla |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| 1940 | upossarpio | Alisma wahlenbergii |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A143 | isosirri | Calidris canutus |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A091 | maakotka | Aquila chrysaetos |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A144 | pulmussirri | Calidris alba |
| A466 | etelänsuosirri | Calidris alpina schinzii |
| A477 | vuorihemppo | Linaria flavirostris |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A379 | peltosirkku | Emberiza hortulana |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.