Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Ojakylänlahti ja Kengänkari

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1100204
Pinta-ala
291 ha
Alueet
Hailuoto
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Ojakylänlahti ja Kengänkari



Ojakylänlahden perukka (Lahdenperä) on suojaisa ja linnustollisesti arvokas merenlahti Hailuodon itärannalla. Kaaranselän yli kilometrin pituinen avoin ja tasainen niittyniemi erottaa Lahdenperän varsinaisesta Ojakylänlahdesta. Alue on Muhosmuodostuman savihiekkakivialuetta: maaperä on hienojakoista hietaa ja savea.

Alueen rajaukseen kuuluvat lisäksi pieni Kengänkarin saari ja Ontonperän kluuvijärvi.



Kaaranselkä



Kaaranselän avointa niemeä vallitsevat kaislikot, ruovikot ja laajat matalat merenrantaniityt. Niemi on tyveltä aidattu laitumeksi. Kaaranselkä on yksi laajimpia laidunalueita Perämeren piirissä ja valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Lietteiset matalikot ympäröivät tasaista niittyniemeä. Vesirajassa esiintyy rantaluikan ja sinikaislan muodostamat vyöhykkeet. Ylempänä on suola-, vesi- ja merisarakasvustoja. Niemen keskellä on luhtakastikan ja punanadan vallitsemia kuivempia niittyjä. Laidunnuksen ansiosta niemen itäreunan laajat järviruovikot ovat taantuneet.

Kaaranselällä pesii runsas kahlaaja- ja vesilinnusto, jossa tukkasotka on runsain. Suojaisuutensa ja toisaalta mataluutensa ansiosta Lahdenperän alueella levähtää enimmillään useita tuhansia vesilintuja, joista runsaimpina tukkasotka, telkkä, tavi, haapana, jouhisorsa, sinisorsa ja laulujoutsen. Pesivistä lajeista etelänsuosirri, ristisorsa ja suokukko ovat tärkeimmät. Viitasammakko on alueella yleinen.



Kengänkari



Kengänkari on pieni, muutaman hehtaarin laajuinen saari alueen eteläpuolella. Kengänkarilla on pesinyt Suomen suurin tukkasotkayhdyskunta, joka on edelleen suuri. Linnusto on muutenkin saarella runsas ja monipuolinen.



Ontonperä



Ontonperä on kluuvijärvi, jolle tunnusomaisia ovat laajat ruovikot. Ontonperässä pesii runsas linnusto, ja se on maamme pohjoisimpia kaulushaikaran pesäpaikkoja.

Alueen luonne ja merkitys

Kaaranselän merenrantaniitty on valtakunnallista tasoa oleva perinnemaisema. Se on Perämeren laajimpia laidunnuksessa olevia niittyjä. Lahdenperä (Ojakylänlahti) on kansainvälisen tason lintuvesi, kuten kaikki lintuvesiensuojeluohjelman kohteet Hailuodossa. Alueella säännöllisesti esiintyvistä lintulajeista merkittävimpiä ovat laulujoutsen, suokukko, etelänsuosirri ja ristisorsa. Muuttoaikoina alueella levähtää enimmillään muutamia tuhansia vesilintuja ja kahlaajia.



Alueella on merkittävä 500–1000 yksilön upossarpion esiintymä ja pieni nelilehtivesikuusiesiintymä. Muita huomionarvoisia rantaniittylajeja ovat mm. ruijanesikkoryhmää edustavat somersara, merisara, suolasara, vihnesara sekä suolasänkiö.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Ojakylänlahti (Lahdenperä) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Se on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.



Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on jo rauhoitettu yksityismaan suojelualueeksi.



Koko Hailuoto on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1110 vedenalaiset hiekkasärkät 168.8
1150 rannikon laguunit 90
1160 laajat matalat lahdet 165
1610 itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus 120
1620 itämeren boreaaliset luodot ja saaret 3
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 101
1640 itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 1
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 2.3

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A861 suokukko Calidris pugnax
A157 punakuiri Limosa lapponica
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A127 kurki Grus grus
A102 tunturihaukka Falco rusticolus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A103 muuttohaukka Falco peregrinus
A002 kuikka Gavia arctica
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A065 mustalintu Melanitta nigra
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A094 sääksi Pandion haliaetus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A193 kalatiira Sterna hirundo
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A166 liro Tringa glareola
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A119 luhtahuitti Porzana porzana
1960 nelilehtivesikuusi Hippuris tetraphylla
A223 helmipöllö Aegolius funereus
1940 upossarpio Alisma wahlenbergii
A856 heinätavi Spatula querquedula
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A169 karikukko Arenaria interpres
A222 suopöllö Asio flammeus
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A054 jouhisorsa Anas acuta
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A143 isosirri Calidris canutus
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A091 maakotka Aquila chrysaetos
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A062 lapasotka Aythya marila
A144 pulmussirri Calidris alba
A466 etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
A477 vuorihemppo Linaria flavirostris
A059 punasotka Aythya ferina
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A379 peltosirkku Emberiza hortulana
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset