Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Nummi-Pusulan lintuvedet

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100042
Pinta-ala
423 ha
Alueet
Lohja
Alueen tyyppi
SPA

Alueen kuvaus

Natura-kohde koostuu viidestä erillisestä lintuvesialueesta Nummi-Pusulassa ja Lohjan kunnassa. Nummi-Pusulan alueelta kohteeseen sisältyvät Koisjärvi, Kyynäräjärvi ja Savijärvi. Järvet sijaitsevat Maikkalanselkään laskevan vesireitin varrella. Lohjan kunnasta Natura kohteeseen kuuluvat Kutsilanselkä ja Vasarlanlahti.

Alueen luonne ja merkitys

Nartura 2000-kohde on monipuolinen usean lintuveden muodostama kokonaisuus. Lintuvedet on lintuvesien suojeluohjelmassa todettu kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi. Kasvisto on edustavaa, lintuvesille tyypillistä. Sekä vesilintu- että kahlaajalajisto ovat Uudenmaan monipuolisimpia. Alueella esiintyy runsaasti lintudirektiivin liitteen I lajeja.



Koisjärvi



Koisjärvi on rehevä, lähes umpeenkasvanut järvi, joka on lähes kokonaan viljelysten ympäröimä. Lounaispään rannoilla on niittyjä, joita karja laiduntaa. Keväisin järven vesi on korkeammalla ja järvi on suosittu vesilintujen levähdyspaikkana. Järven pesimälinnustoon kuuluu monia vaateliaita vesilintuja.



Kyynäräjärvi



Kyynäräjärvi on lähes kokonaan metsän ympäröimä. Avovettä on kesäisin vähän. Järven suurin arvo on vaateliaassa pesimälajistossa, johon kuuluvat mm. laulujoutsen, kaulushaikara ja kurki.



Savijärvi



Savijärvi on rehevä umpeenkasvava järvi, jossa on kesälläkin avovettä noin kymmenisen hehtaaria. Savijärvellä on erityisen suuri merkitys vaativien lajien pesimäpaikkana, erityisesti rantakanojen osuus on huomattava. Myös naurulokki ja pikkulokki pesivät alueella.



Vasarlanlahti



Vasarlanlahti on Hiidenveden pitkän ja kapean lahden perukka. Alueella pesii runsaasti vesilintuja ja lokkeja. Lahdella pesivät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, punasotka, heinätavi ja luhtahuitti.



Kutsilanselkä



Kutsilanselkä on Väänteenjoen laajentuma. Alueella pesii runsaasti veslilintuja mm. seudun suurin nokikanayhdyskunta. Pesimälinnustoon kuuluvat myös kyhmyjoutsen, laulujoutsen, heinätavi, punasotka, ruskosuohaukka kurki ja kalatiira. Alueen muuton- ja sulkasadon aikainen merkitys linnustolle on huomattava.



Ranta-alueiden rakentamisesta saattaa aiheutua lisää käyttöpaineita, mm. ruoppaustarpeita, linnustollisesti tärkeille vesialueille.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kaikki lintuvedet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Länsi-Uudenmaan vahvistetussa seutukaavassa alueet on varattu suojelualueiksi (SL).



Savijärvi on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, ls-alueen pinta-ala on 81 hehtaaria. Koisjärven ja Kyynäräjärven suojelu toteutetaan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Vasarlanlahden ja Kutsilanselän toteutuskeinona on vesilaki/luonnonsuojelulaki. Ainakin ranta- ja ruovikkoalueilla käytetään luonnonsuojelulakia. Avovesialueita säännellään vesilailla.

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A123 liejukana Gallinula chloropus
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A122 ruisrääkkä Crex crex
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A767 uivelo Mergellus albellus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A861 suokukko Calidris pugnax
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A166 liro Tringa glareola
A234 harmaapäätikka Picus canus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A094 sääksi Pandion haliaetus
A298 rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus
A054 jouhisorsa Anas acuta
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A059 punasotka Aythya ferina
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus

Julkaisija

ELY-keskukset