Nummi-Pusulan lintuvedet
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura-kohde koostuu viidestä erillisestä lintuvesialueesta Nummi-Pusulassa ja Lohjan kunnassa. Nummi-Pusulan alueelta kohteeseen sisältyvät Koisjärvi, Kyynäräjärvi ja Savijärvi. Järvet sijaitsevat Maikkalanselkään laskevan vesireitin varrella. Lohjan kunnasta Natura kohteeseen kuuluvat Kutsilanselkä ja Vasarlanlahti.
Alueen luonne ja merkitys
Nartura 2000-kohde on monipuolinen usean lintuveden muodostama kokonaisuus. Lintuvedet on lintuvesien suojeluohjelmassa todettu kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi. Kasvisto on edustavaa, lintuvesille tyypillistä. Sekä vesilintu- että kahlaajalajisto ovat Uudenmaan monipuolisimpia. Alueella esiintyy runsaasti lintudirektiivin liitteen I lajeja.
Koisjärvi
Koisjärvi on rehevä, lähes umpeenkasvanut järvi, joka on lähes kokonaan viljelysten ympäröimä. Lounaispään rannoilla on niittyjä, joita karja laiduntaa. Keväisin järven vesi on korkeammalla ja järvi on suosittu vesilintujen levähdyspaikkana. Järven pesimälinnustoon kuuluu monia vaateliaita vesilintuja.
Kyynäräjärvi
Kyynäräjärvi on lähes kokonaan metsän ympäröimä. Avovettä on kesäisin vähän. Järven suurin arvo on vaateliaassa pesimälajistossa, johon kuuluvat mm. laulujoutsen, kaulushaikara ja kurki.
Savijärvi
Savijärvi on rehevä umpeenkasvava järvi, jossa on kesälläkin avovettä noin kymmenisen hehtaaria. Savijärvellä on erityisen suuri merkitys vaativien lajien pesimäpaikkana, erityisesti rantakanojen osuus on huomattava. Myös naurulokki ja pikkulokki pesivät alueella.
Vasarlanlahti
Vasarlanlahti on Hiidenveden pitkän ja kapean lahden perukka. Alueella pesii runsaasti vesilintuja ja lokkeja. Lahdella pesivät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, punasotka, heinätavi ja luhtahuitti.
Kutsilanselkä
Kutsilanselkä on Väänteenjoen laajentuma. Alueella pesii runsaasti veslilintuja mm. seudun suurin nokikanayhdyskunta. Pesimälinnustoon kuuluvat myös kyhmyjoutsen, laulujoutsen, heinätavi, punasotka, ruskosuohaukka kurki ja kalatiira. Alueen muuton- ja sulkasadon aikainen merkitys linnustolle on huomattava.
Ranta-alueiden rakentamisesta saattaa aiheutua lisää käyttöpaineita, mm. ruoppaustarpeita, linnustollisesti tärkeille vesialueille.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kaikki lintuvedet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Länsi-Uudenmaan vahvistetussa seutukaavassa alueet on varattu suojelualueiksi (SL).
Savijärvi on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, ls-alueen pinta-ala on 81 hehtaaria. Koisjärven ja Kyynäräjärven suojelu toteutetaan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Vasarlanlahden ja Kutsilanselän toteutuskeinona on vesilaki/luonnonsuojelulaki. Ainakin ranta- ja ruovikkoalueilla käytetään luonnonsuojelulakia. Avovesialueita säännellään vesilailla.
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A123 | liejukana | Gallinula chloropus |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |