Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Niittysuo-Siiransuo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1106001
Pinta-ala
2485 ha
Alueet
Utajärvi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Niittysuo ja Siiransuo muodostavat yhdessä laajan aapasuosysteemin Kiiminkijoen pohjoispuoliselle vedenjakajaseudulle. Tämän aapasuosysteemin keskeiset ojittamattomat osat sisältyvät Niittysuo-Siiransuon Natura-alueeseen.

Alue on jokseenkin yhtenäinen suomaisema, jossa pienehköt luode-kaakko- suuntaiset moreeniselänteet kohoavat tasaisin välein saarekkeiksi avosoiden keskelle. Suoaltaisiin kerääntyy vesiä melko suppeilta aloilta ja vedet virtaavat rimpi- jänne – kuvioisia aapasuokeskustoja myöten kohti reunamien puroja ja pikkujokia. Suurella osalla aluetta tyypillinen virtaussuunta on idästä länteen, siis osin alueella olevan vedenjakajan suuntaan, siitä pohjoiseen ja etelään haarautuen. Aapasoiden keskusosissa vallitsevat säännöllisesti jänteiset, saraiset rimpinevat niillä osin, missä vedet suolla virtaavat yhteen suuntaan. Alueelle on kuitenkin hyvin tyypillistä, että aapasoita myöten virtaavien vesien haarautumiskohdille on muodostunut poikkeuksellisen laajoja avovetisiä rimpialueita, joissa jännekuviointi hajoaa. Kangasmaiden pienuuden, suppeiden valuma-alueiden sekä moreenimaalle tyypillisen pohjavesien virtauksen niukkuuden vuoksi suot ovat karun puoleisia ja koostuvat alueen aapasoiden tyypillisimmästä suotyypeistä.

Kangasmaiden ja vedenjakajien tuntumassa on karuja, rahkaisia rämeitä ja nevarämeitä, pienialaisesti rahkaisia keidassuo-osiakin. Aapasoiden keskiosissa vallitsevat rimpinevat, joiden ravinteisuustaso vaihtelee karun (oligotrofia) ja keskiravinteisen (mesotrofia) välillä. Lähteisyyttä tai lettoisuutta ei alueella ole merkittävästi havaittu, ei myöskään laajempia korpia. Paikoin aapasoiden keskellä on pieniä laskupurottomia suolampia ja etelässä suojelualue ulottuu kapeana kiilana pieneen Korpisen järveen asti.



Siiransuon länsipuolinen Tukkimaa on boreaalista luonnonmetsää. Muutoin Natura-alueen metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia entisiä talousmetsiä, joiden rakennetta on pyritty osalla aluetta palauttamaan lähemmäs luonnontilaa ennallistamispoltoilla.

Alueen luonne ja merkitys

Niittysuo-Siiransuo on erittäin edustava ja linnustollisesti arvokas aapasuokokonaisuus, johon useat lammet ja metsäsaarekkeet tuovat vaihtelua. Siiransuolla on useita edustavia rimpisiä aapasoita. Alueella vallitsevat karut suotyypit. Siiransuo kuuluu Suomen parhaimpiin lintusoihin.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

-luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Niittysuo on soidensuojelualue (asetus n:o 801/85), Siiransuo ei ole mukana suojeluohjelmissa. Siiransuon suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 35
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.1
7310 aapasuot 1996
9010 boreaaliset luonnonmetsät 28
91D0 puustoiset suot 264

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A861 suokukko Calidris pugnax
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A108 metso Tetrao urogallus
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A193 kalatiira Sterna hirundo
A166 liro Tringa glareola
A054 jouhisorsa Anas acuta
A222 suopöllö Asio flammeus
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A161 mustaviklo Tringa erythropus

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto