Mustalammen metsä
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Mustalammen metsä on melko iäkästä ja kuusivaltaista. Kivennäismaiden metsät ovat pääosin tuoreita kangasmetsiä. Jyrkänteiden juurella on paikoin lehtoa, niukkana tavataan mm. lehmusta ja mustakonnanmarjaa. Kuusissa ja vanhoissa puissa on aika yleisesti luppo- ja naavapartoja. Alueella havaittuja vanhaa metsää ilmentäviä eliölajeja ovat mm. kuusenkääpä, tippahaprakääpä ja linnuista metso.
Alueen soistumat ja muut kosteat painanteet on ojitettu, joten alueen korvet ja Mustalampeen rajautuva räme ovat nykyisin muuttumia ja turvekankaita. Osa korvista on varsin reheviä, varsinkin Kelokorvessa ja Mustalammen laskupuron tuntumassa. Rämeen pohjoispäässä sijaitseva Kelolampi on lähes umpeenkasvanut karu nevareunuksinen suolampare.
Alueella on kaksi komeaa kalliojyrkännettä. Kelovuoren seinämä on paikoin ylikalteva, rapakiviseinämästä tippunut aines on muodostanut paikoin maavalleja ja luolamaisia onkaloita jyrkänteen juurelle. Kapakkavuoren seinämä on muodoiltaan pyöreämpi, länsipäässä kallion juurella on isoja lohkareita. Valuvesiseinämillä on runsaasti sammalia ja jäkäliä.
Alueen luonne ja merkitys
Etelä-Suomen oloissa merkittävä vanhan metsän alue. Huomattavan vanhaa puustoa on sekä kangasmaalla että korpisoistumissa. Alueella on myös edustavia ja hyvin säilyneitä kalliojyrkänteitä.
Alueella esiintyvistä lajeista kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) on vanhan kuusivaltaisen metsän indikaattorilaji.
Pohjankorvajäkälä (Nephroma arcticum) on Etelä-Suomessa melko harvinainen kalliojäkälä. Laji on runsas Kapakkavuorella.
Vanhimman puuston iästä huolimatta talouskäytön jäljet näkyvät puuston rakenteessa lähes kaikkialla varsin selvästi eri-ikäisten puustosukupolvien vähäisyytenä. Vanhaa lahopuustoa on suhteellisen niukalti, mutta uutta on muodostumassa jatkuvasti nykyisen puuston ikääntyessä. Edustavaa vanhaa metsä on sekä kangasmaa- että korpialueilla. Alueen suot ovat aikoinaan ojitettu, mutta nyt ne on soveltuvilta osin ennallistettu. Mustalammesta laskevaa puroa on aikoinaan perattu.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Metsähallituksen hallinnassa oleva valtion omistama metsäalue, joka oli mukana Etelä-Suomen vanhojen metsien kartoituksessa.
Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa perustamalla luonnonsuojelulain keinoin luonnonsuojelualue.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 0.5 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 0.12 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 5.9 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 1.5 |
| 91D0 | puustoiset suot | 11 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |