Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Multarinmeri-Harjuntakanen-Riitasuo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0900065
Pinta-ala
1151 ha
Alueet
Pihtipudas
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Multarinmeren-Harjuntakasen alue sijaitsee aivan Pihtiputaan kunnan luoteiskulmassa, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Alue on laaja ja erämainen edustava suo-, vesistö- ja metsäluontokokonaisuus. Suot ovat ojittamattomia, metsät yleensä luontaisesti uudistuneita ja vähänkäsiteltyjä sekä pienvedet koskemattomia.



Harjuntakasen aluetta luonnehtivaat karut, kiviset, osin jäkäläiset mäntykankaat ja niiden väliset kivilouhikot, suot ja lammet. Alue on hyvin erämainen, kankailla on paljon keloja ja elävä puusto on suurimmalta osaltaan vanhaa, mänty - mänty-koivu -puustoa. Myös palokoroisia puita on jonkin verran. Alueen suot ovat pääasiassa karuja rämeitä, isovarpurämeitä ja rahkaisia tupasvillarämeitä. Kalattomat -lampien lähellä on rimpilettoa ja -nevaa. Louhikoiden ja soiden rajalla on paikoin myös lähteisyyttä. Alue on kokonaisuutena arvokas, useita eri biotooppeja käsittävä lähes luonnontilainen alue. Metsäautotie on tehty kankaita pitkin alueen läpi.



Harjuntakasen pohjois-koillispuolella sijaitseva Multarinmeri on monimuotoinen suoalue, jossa kasvillisuuden vaihtelusuunnat ovat näkyvissä pienialaisesti. Erilaiset suotyypit ovat hyvin edustettuina. Valtaosan alueesta muodostavat puustoiset rämeet ja mesotrofiset (meso-eutrofiset) nevat; kombinaatioita esiintyy suhteellisen vähän. Eri suotyyppejä korvista, rämeistä ja nevoista onkin tavattu noin 30. Alueen lammet ovat luonnontilaisia ja siten arvokkaita pienvesiä. Lampien linnusto on monipuolista. Alueella kasvaa lukuisia Keski-Suomessa uhanalaisia putkilokasvilajeja, joista osa on alueella jopa yleisiä.



Harjuntakasen pohjois-koillispuolella sijaitseva Käyrästen-Koukkunevan-Riitasuon alue on luonteeltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin paljon Multarinmeren tapaista, mesotrofisten ja pienipiirteisten aapasoiden, mäntyvaltaisten soiden, kangassaarekkeiden, lampien ja louhikoiden luonnehtimaa.

Alueen luonne ja merkitys

Keski-Suomen arvokkaimpia suoalueita. Luonnontilainen, laaja ja pienipiirteinen suo-, pienvesi-, ja metsäkokonaisuus. Erittäin edustava uhanalaislajisto (hyönteiset ja kasvit kohdassa 3.3., muut tärkeät lajit) ja tärkeä linnustoalue.



Suurin osa alueesta on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Multarinmeren alueen kangasmailla on hakkuiden jälkiä nähtävissä.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Harjuntakanen: Vanhojen metsien suojeluohjelma (perustettu asetuksella 3.12.1993), seutukaavan 5. vk SL 630

- Multarinmeri: Seutukaavan 5. vk SL 629, soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys, Keski-Suomen pienvesiselvitys

- Riitasuo: Soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys



Suojelun toteuttamiskeinot:

- Luonnonsuojelulaki

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 74.5
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.7
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 108
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.01
7230 letot 0.24
7310 aapasuot 276
9010 boreaaliset luonnonmetsät 180
91D0 puustoiset suot 185

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A166 liro Tringa glareola
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A108 metso Tetrao urogallus
1937 metsäpeura Rangifer tarandus fennicus
A104 pyy Bonasa bonasia
A236 palokärki Dryocopus martius
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto