Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto

Alueen kuvaus

Viirretjokisuun suulahti ja tästä kapean kannaksen erottama, luoteeseen suuntautuva Maa-Kannuskarinlahti ovat alavaa, tasaista merenrantaa. Edustan merialue on matalaa ja erityisesti Viirretjoen suulla myös karikkoista. Jokseenkin yhtenäinen pensaikkovyö reunustaa niittyvyöhykettä. Paikoin on ruovikkoa ja laajalti kaislikkoa.

Joen tuomien ravinteiden ansiosta jokisuistoon on syntynyt laaja rehevä rantaniitty joka on arvokas sekä linnustollisesti että kasvistoltaan. Alueella tavataan runsas pesimälinnusto. Lahdella on arvoa myös muutonaikaisena levähdysalueena vesilinnuille.

Sinikaisla muodostaa vesirajaa seuraavan vyöhykkeen, jonka vain paikoin katkaisee järviruokokasvusto. Rannan laajimmat kasvustot ovat luhtakastikkaniittyä, jonka seassa on paljon luhtavillalaikkuja. Ylempi ranta on pääosin paju-harmaaleppäpensaikkoa.

Harvinaisempia lajeja ovat luhtatähtimö ja korpikaisla.

Viirretjoen itäpuolella on laaja noin 700 metrin pituinen rantaniitty, jossa esiintyy mm. useita Primula sibirica ryhmään kuuluvia lajeja. Rantaniityn kasvillisuus on erittäin edustava esimerkki maankohoamisrannikon vyöhykkeisestä niittykasvillisuudesta ja on lajistoltaan hyvin rikas.

Maakannuskarin itäpuoliselta rantaniityltä löytyy myös suolamaalaikkuja, joissa kasvaa Pohjanlahden rannikolla harvinaista suolasolmukkia.

Linnustossa vesilinnut ja kahlaajat ovat hyvin edustettuina. Lahdilla on myös hyvin huomattava muutonaikainen merkitys lintujen ruokailu- ja levähdyalueena.

Alue on avointa rantaniittyä. Alue on alati muuttuva nopean maankohoamisen vuoksi.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on merkittävä sekä kasvillisuutensa että linnustonsa puolesta. Alueella esiintyy myös luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä, sekä lintudirektiivin lajeja.

Alueeseen vaikuttaa nopea maankohoaminen ja alueelle on tyypillistä maankohoamisrannikon vyöhykkeisyys ja sen tarjoamat elinympäristöt linnuille, sekä rehevät kasvualustat harvinaisille kasveille.

Maakannuskarinlahdella tavataan suuria vesilintumääriä muutonaikoina keväisin ja syksyisin, sekä sulkasatoaikaan keskikesällä. Syksyisin lahdella ruokailevat kymmenet muuttavat laulujoutsenet.



3.3. Muut tärkeät lajit on lueteltu Primula sibirica ryhmään kuuluvat suolasara, vihnesara ja merisara. Lettotähtimö ja korpikaisla ovat alueellisesti uhanalaisia kasveja. Heinävita on Keski-Pohjanmaalla harvinainen. Linnut perusteena D ovat myös alueellisesti merkittäviä pesimälajeja.

Pahin uhkatekijä alueella on rehevöityminen. Eri tekijät yhdessä vaikuttavat rehevöitymiseen. Viirretjoen idänpuoliset niityt saavat ravinteita läheiseltä pellolta.

Maakannuskarinlahtea rehevöittävät monet ojat, jotka virtaavat viljelysmaiden läpi. Alueen ympäristössä sijaitsee myös turkistarhoja, jotka vaikuttavat Maakannuskarinlahden rehevöitymiseen. Rehevöityminen näkyy järviruokokasvustoina lahdella.

Myöskin jätevedenpuhdistamon puhdistetut vedet johdetaan lahteen. Lahden vesitilavuus on lisäksi vähäinen ja vedenvaihtuvuus on huono, mikä lisää rehevöitymisriskiä.

Rantaniityt eivät altistu kulumiselle. Niiden uhkana on pikemminkin laidunnuksen loppuminen ja rehevöityminen. Umpeenkasvun estämiseksi niittyjä tulisi laiduntaa.

Loma-asutus häiritsee osittain sellaisilla alueilla jotka ovat vesilintujen suosimia alueita.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Aluetta sivuavan veneväylän vuoksi Natura-rajauksesta on jätetty pois lintuvesiensuojeluohjelma-rajaukseen kuuluvaa aluetta. Koko kohteen suojelu toteutetaan vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit