Luodon saaristo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue käsittää laajan saaristoalueen Luodon, Pietarsaaren ja Kokkolan ulkosaaristossa sekä osia Ådön mannerrannasta. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon erityyppisiä kehitysvaiheita loivilta ja tuulille alttiilta hiekkarannoilta kallioisiin ulkosaariin ja rantalouhikoihin. Saaristoalue on Merenkurkun saariston ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykettä. Rantavyöhykkeet ovat suhteellisen kapeita, usein lähes kasvittomia kalliorantoja. Moreenipeite on ohuempaa kuin etelämpänä Merenkurkun alueella ja De Geer -moreenit puuttuvat. Alueella on myös kapeahkoja rantaniittyjä ja suolamaakasvustoja. Erityisen luonteenomaista saarten sisäosille ovat arvokkaat ja monipuoliset lehtometsät. Koivu ja pihlaja ovat näiden metsien varhaisten sukkessiovaiheiden puuston valtalajit. Aluskasvillisuus on rehevää, alueella esiintyy laajoja metsäalvejuurilehtoja. Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan erittäin arvokkaita luotoja ja vesialueita. Pesimälajistoon kuuluu myös alueellisesti harvinaistunut riekko.
Alue sijaitsee Vaasan graniittialueen pohjoisreunalla. Saariston eteläiset osat ovat graniittia, mutta pohjoisessa hallitsevaksi kivilajiksi tulee migmatiitti. Silokalliot ovat yleisiä varsinaisessa ulkosaaristossa, sisäosissa moreeni muodostaa drumliinimuotoja kalliokohoumien yhteyteen. Nopea maankohoaminen synnyttää uusia luotoja ja saaria ulkosaariston edustalle ja kuroo umpeen matalia lahtia sisäsaaristossa synnyttäen kuroutumajärviä.
Huomattavin hiekka-alue on Ådösand, jossa harjujakso on rantavoimien vaikutuksesta laajentunut melko tasaiseksi, tuulen lentohiekaksi kinostamaksi hietikoksi. Alavalla hiekkarannalla on selvä vyöhykkeisyys rannasta sisämaahan. Maarannan muodostaa hietikko, jolla on vain vähän kasvillisuutta. Lajistoon kuuluvat mm. itämerenvihvilä ja vihnesara. Hiekkarantaa reunustaa laajahko luonnontilainen niittyvyöhyke, jonka yläpuolelta alkaa dyynimaastoa sitova lepikko, koivikko ja sitten havu-lehtipuusekametsä. Paikoin rantaniitty vaihettuu pensasluhdan kautta luhtaiseksi, tervaleppäiseksi korveksi. Lehtimetsien kasvillisuudessa on lehtomaisia piirteitä, kuten laajoja isotalvikkikasvustoja. Osa alueesta on laidunnuksen piirissä. Alue on kahlaajien ja vesilintujen hyvää pesimä- ja erinomaista muutonaikaista levähdysaluetta.
Alue on erittäin arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde. Luodon saaristossa onkin jo pitkään tehty rantakasvillisuuden sukkessiotutkimusta. Tankarin saarella toimii lintuasema.
Saaristossa on melko paljon loma-asutusta. Öuranin saaren eteläosassa on kulttuurihistoriallisesti arvokas kalastajakylä, jonka rakennuksista osa toimii edelleen kalastajien tukikohtana, osa on muutettu loma-asunnoiksi.
Alueen luonne ja merkitys
Luonnoltaan erittäin monipuolinen ja arvokas näyte Merenkurkun ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykkeen saaristoluonnosta. Arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde.
Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: valtakunnallisesti ja/tai alueellisesti merkittäviä lajeja ja pesimämääriä.
Alueen rantaluonnon uhkana on loma-asutuksen lisääntyminen. Rantojen ja veneväylien ruoppaukset vaarantavat luontaista sukkessiota. Metsänhakkuut ja keinollinen uudistaminen ovat heikentäneet saaristometsien luonnontilaisuutta.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.
Luodon saariston alueella on vahvistettu rantayleiskaava.
Pääosa alueesta on n rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina. Valtiolle on hankittu yksittäisiä palstoja.
Toteuttaminen:
Alueen suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvinä näytteinä saariston luontotyypeistä. Suurella osalla alueesta on vahvistettu rantayleiskaava. Suojelun toteuttamisessa sovelletaan kaavan maankäyttövarauksia. Vesialueilla suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin. Luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.
Alueella olevien loma-asuntojen käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan. Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1110 | vedenalaiset hiekkasärkät | 114 |
| 1150 | rannikon laguunit | 58 |
| 1170 | riutat | 705 |
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 70.3 |
| 1620 | itämeren boreaaliset luodot ja saaret | 55.1 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 73.9 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 1.11 |
| 2120 | rannikon liikkuvat Ammophilia arenaria rantakauradyynit (valkoiset dyynit) | 0.227 |
| 2130 | rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) | 0.481 |
| 2180 | atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit | 2.43 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 8.22 |
| 4030 | eurooppalaiset kuivat nummet | 19.5 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.282 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 21.4 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 14.3 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 700 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 150 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 1.2 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.461 |
| 91D0 | puustoiset suot | 6.1 |
| 1220 | kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus | 34.8 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A167 | rantakurvi | Xenus cinereus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A506 | allihaahka | Polysticta stelleri |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A063 | haahka | Somateria mollissima |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A200 | ruokki | Alca torda |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A202 | riskilä | Cepphus grylle |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A144 | pulmussirri | Calidris alba |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.