Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Luodon saaristo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800132
Pinta-ala
14460 ha
Alueet
Kokkola, Luoto, Pietarsaari
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Alue käsittää laajan saaristoalueen Luodon, Pietarsaaren ja Kokkolan ulkosaaristossa sekä osia Ådön mannerrannasta. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon erityyppisiä kehitysvaiheita loivilta ja tuulille alttiilta hiekkarannoilta kallioisiin ulkosaariin ja rantalouhikoihin. Saaristoalue on Merenkurkun saariston ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykettä. Rantavyöhykkeet ovat suhteellisen kapeita, usein lähes kasvittomia kalliorantoja. Moreenipeite on ohuempaa kuin etelämpänä Merenkurkun alueella ja De Geer -moreenit puuttuvat. Alueella on myös kapeahkoja rantaniittyjä ja suolamaakasvustoja. Erityisen luonteenomaista saarten sisäosille ovat arvokkaat ja monipuoliset lehtometsät. Koivu ja pihlaja ovat näiden metsien varhaisten sukkessiovaiheiden puuston valtalajit. Aluskasvillisuus on rehevää, alueella esiintyy laajoja metsäalvejuurilehtoja. Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan erittäin arvokkaita luotoja ja vesialueita. Pesimälajistoon kuuluu myös alueellisesti harvinaistunut riekko.



Alue sijaitsee Vaasan graniittialueen pohjoisreunalla. Saariston eteläiset osat ovat graniittia, mutta pohjoisessa hallitsevaksi kivilajiksi tulee migmatiitti. Silokalliot ovat yleisiä varsinaisessa ulkosaaristossa, sisäosissa moreeni muodostaa drumliinimuotoja kalliokohoumien yhteyteen. Nopea maankohoaminen synnyttää uusia luotoja ja saaria ulkosaariston edustalle ja kuroo umpeen matalia lahtia sisäsaaristossa synnyttäen kuroutumajärviä.



Huomattavin hiekka-alue on Ådösand, jossa harjujakso on rantavoimien vaikutuksesta laajentunut melko tasaiseksi, tuulen lentohiekaksi kinostamaksi hietikoksi. Alavalla hiekkarannalla on selvä vyöhykkeisyys rannasta sisämaahan. Maarannan muodostaa hietikko, jolla on vain vähän kasvillisuutta. Lajistoon kuuluvat mm. itämerenvihvilä ja vihnesara. Hiekkarantaa reunustaa laajahko luonnontilainen niittyvyöhyke, jonka yläpuolelta alkaa dyynimaastoa sitova lepikko, koivikko ja sitten havu-lehtipuusekametsä. Paikoin rantaniitty vaihettuu pensasluhdan kautta luhtaiseksi, tervaleppäiseksi korveksi. Lehtimetsien kasvillisuudessa on lehtomaisia piirteitä, kuten laajoja isotalvikkikasvustoja. Osa alueesta on laidunnuksen piirissä. Alue on kahlaajien ja vesilintujen hyvää pesimä- ja erinomaista muutonaikaista levähdysaluetta.



Alue on erittäin arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde. Luodon saaristossa onkin jo pitkään tehty rantakasvillisuuden sukkessiotutkimusta. Tankarin saarella toimii lintuasema.



Saaristossa on melko paljon loma-asutusta. Öuranin saaren eteläosassa on kulttuurihistoriallisesti arvokas kalastajakylä, jonka rakennuksista osa toimii edelleen kalastajien tukikohtana, osa on muutettu loma-asunnoiksi.

Alueen luonne ja merkitys

Luonnoltaan erittäin monipuolinen ja arvokas näyte Merenkurkun ja Perämeren rannikkoalueen vaihettumisvyöhykkeen saaristoluonnosta. Arvokas maankohoamisrannikon tutkimuskohde.



Kohdan 3.3. koodilla D merkityt lintulajit: valtakunnallisesti ja/tai alueellisesti merkittäviä lajeja ja pesimämääriä.

Alueen rantaluonnon uhkana on loma-asutuksen lisääntyminen. Rantojen ja veneväylien ruoppaukset vaarantavat luontaista sukkessiota. Metsänhakkuut ja keinollinen uudistaminen ovat heikentäneet saaristometsien luonnontilaisuutta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.

Luodon saariston alueella on vahvistettu rantayleiskaava.



Pääosa alueesta on n rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina. Valtiolle on hankittu yksittäisiä palstoja.



Toteuttaminen:

Alueen suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvinä näytteinä saariston luontotyypeistä. Suurella osalla alueesta on vahvistettu rantayleiskaava. Suojelun toteuttamisessa sovelletaan kaavan maankäyttövarauksia. Vesialueilla suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin. Luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.

Alueella olevien loma-asuntojen käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan. Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1110 vedenalaiset hiekkasärkät 114
1150 rannikon laguunit 58
1170 riutat 705
1230 atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 70.3
1620 itämeren boreaaliset luodot ja saaret 55.1
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 73.9
1640 itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 1.11
2120 rannikon liikkuvat Ammophilia arenaria rantakauradyynit (valkoiset dyynit) 0.227
2130 rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 0.481
2180 atlanttisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit 2.43
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 8.22
4030 eurooppalaiset kuivat nummet 19.5
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.282
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 21.4
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 14.3
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 700
9050 boreaaliset lehdot 150
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 1.2
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.461
91D0 puustoiset suot 6.1
1220 kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 34.8

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A167 rantakurvi Xenus cinereus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A506 allihaahka Polysticta stelleri
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A767 uivelo Mergellus albellus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A063 haahka Somateria mollissima
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A234 harmaapäätikka Picus canus
A220 viirupöllö Strix uralensis
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A108 metso Tetrao urogallus
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A169 karikukko Arenaria interpres
A200 ruokki Alca torda
1910 liito-orava Pteromys volans
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A054 jouhisorsa Anas acuta
A202 riskilä Cepphus grylle
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A215 huuhkaja Bubo bubo
A062 lapasotka Aythya marila
A144 pulmussirri Calidris alba
A222 suopöllö Asio flammeus
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset