Luiron suot
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue muodostuu useista aapasuo- ja keidassuo kokonaisuuksista.
Hietajoen ja alemman Lämsänojan välissä sijaitseva Lämsänaapa on yhtenäinen, erittäin hyvin muodostunut eksentrinen kermikeidassuo. Ravinteisuudeltaan suo on vähäravinteinen. Lämsänaavan itäinen osa ja Hirviaapa ovat keski- ja runsasravinteisia soita. Sekä korpi- että rämekasvillisuus on erittäin monipuolista, lisäksi alueella on laajoja koivulettoja.
Kairanaapa on suurimmaksi osaksi karu suo. Vain alueen pohjoisosassa ja aivan suon eteläpäässä on ruohoisia rimpinevoja sekä ruohoisia saranevoja.
Sakkala-aapa jakaantuu kahteen osaan, joista pohjoinen laajempi aapasuo-osa on koivulettoa ja eteläinen osa keidassuota.
Sudenvaaranaapa on keskiosiltaan yhtenäistä, rimpistä koivulettoaluetta; se on lajistollisesti arvokas aapa. Koivulettojänteet kulkevat suon pituussuunnassa ja ulottuvat suon päästä päähän. Koivulettoalueen ympärillä on laaja ruohoinen nevarämevyöhyke.
Sokanaapa on varsinaisten ja ruohoisten rimpinevojen ja hakkaamattomien metsäsaarekkeiden ja lampien luonnehtima maisemallisesti kaunis suokompleksi.
Lettojen kokonaispinta-ala kohteella on noin 3700 hehtaaria, 30%. Puustoisten soiden osuus on noin 16%, 2000 ha.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on erityisen merkittävä linnustolle. Metsähanhien pesimäaluetta. Luiron suot kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli Ramsar-alueisiin. Lämsänaavan ja Sakkala-aavan keidassuot ovat Peräpohjolan suurimmat keidassuot. Alueen koivuletot ovat Suomen laajimmat.
Lisääntyvä virkistyskäyttö aiheuttaa häiriöitä.
Rantaniityt metsittyvät vähitellen niiton loputtua.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Luiron suot alueeseen kuuluvat Lämsänaavan-Keikkuma-aavan alue, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan sekä Kairanaapa, Sakkala-aapa, Sudenvaaranaapa ja Sokanaapa. Viimeksi mainitut alueet ovat olleet alunperin lähes kokonaan yksityisten omistuksessa, mutta näistä alueista on hankittu valtiolle noin 90 %.
Alueesta on toteutettu Lämsänaavan-Keikkuma-aavan alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi Lämsänaavan-Sakkala-aavan suojelualueeksi. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin. Koska Luiron suot ovat soidensuojelukohteena erityisalue, alueen suojelua toteutettaessa pakkokeinoja ei tulla käyttämään edellyttäen, että Natura-verkostoon esittämisperusteena olevat luontotyypit ja lajien elinympäristöt eivät ole uhattuina.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
---|---|---|
3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 22.5 |
3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 8 |
3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 13 |
7110 | keidassuot | 1900 |
7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 18.83 |
7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.25 |
7220 | cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia | 0.53 |
7230 | letot | 3700 |
7310 | aapasuot | 9400 |
9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 500 |
9080 | fennoskandian metsäluhdat | 111.328 |
91D0 | puustoiset suot | 2000 |
91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 3 |
Suojelun perusteena olevat lajit
Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
---|---|---|
A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
A861 | suokukko | Calidris pugnax |
A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
A127 | kurki | Grus grus |
A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
A767 | uivelo | Mergellus albellus |
A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
A108 | metso | Tetrao urogallus |
A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
A166 | liro | Tringa glareola |
1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
1389 | isonuijasammal | Meesia longiseta |
1983 | lapinsirppisammal | Hamatocaulis lapponicus |
6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
1355 | saukko | Lutra lutra |
1013 | lettosiemenkotilo | Vertigo geyeri |
A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
A104 | pyy | Bonasa bonasia |
A222 | suopöllö | Asio flammeus |
A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.