Hyppää pääsisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Luiron suot

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1300904
Pinta-ala
12590 ha
Alueet
Savukoski, Pelkosenniemi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Alue muodostuu useista aapasuo- ja keidassuo kokonaisuuksista.

Hietajoen ja alemman Lämsänojan välissä sijaitseva Lämsänaapa on yhtenäinen, erittäin hyvin muodostunut eksentrinen kermikeidassuo. Ravinteisuudeltaan suo on vähäravinteinen. Lämsänaavan itäinen osa ja Hirviaapa ovat keski- ja runsasravinteisia soita. Sekä korpi- että rämekasvillisuus on erittäin monipuolista, lisäksi alueella on laajoja koivulettoja.

Kairanaapa on suurimmaksi osaksi karu suo. Vain alueen pohjoisosassa ja aivan suon eteläpäässä on ruohoisia rimpinevoja sekä ruohoisia saranevoja.

Sakkala-aapa jakaantuu kahteen osaan, joista pohjoinen laajempi aapasuo-osa on koivulettoa ja eteläinen osa keidassuota.

Sudenvaaranaapa on keskiosiltaan yhtenäistä, rimpistä koivulettoaluetta; se on lajistollisesti arvokas aapa. Koivulettojänteet kulkevat suon pituussuunnassa ja ulottuvat suon päästä päähän. Koivulettoalueen ympärillä on laaja ruohoinen nevarämevyöhyke.

Sokanaapa on varsinaisten ja ruohoisten rimpinevojen ja hakkaamattomien metsäsaarekkeiden ja lampien luonnehtima maisemallisesti kaunis suokompleksi.



Lettojen kokonaispinta-ala kohteella on noin 3700 hehtaaria, 30%. Puustoisten soiden osuus on noin 16%, 2000 ha.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on erityisen merkittävä linnustolle. Metsähanhien pesimäaluetta. Luiron suot kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli Ramsar-alueisiin. Lämsänaavan ja Sakkala-aavan keidassuot ovat Peräpohjolan suurimmat keidassuot. Alueen koivuletot ovat Suomen laajimmat.



Lisääntyvä virkistyskäyttö aiheuttaa häiriöitä.

Rantaniityt metsittyvät vähitellen niiton loputtua.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Luiron suot alueeseen kuuluvat Lämsänaavan-Keikkuma-aavan alue, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan sekä Kairanaapa, Sakkala-aapa, Sudenvaaranaapa ja Sokanaapa. Viimeksi mainitut alueet ovat olleet alunperin lähes kokonaan yksityisten omistuksessa, mutta näistä alueista on hankittu valtiolle noin 90 %.



Alueesta on toteutettu Lämsänaavan-Keikkuma-aavan alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi Lämsänaavan-Sakkala-aavan suojelualueeksi. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin. Koska Luiron suot ovat soidensuojelukohteena erityisalue, alueen suojelua toteutettaessa pakkokeinoja ei tulla käyttämään edellyttäen, että Natura-verkostoon esittämisperusteena olevat luontotyypit ja lajien elinympäristöt eivät ole uhattuina.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 22.5
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 8
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 13
7110 keidassuot 1900
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 18.83
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0.25
7220 cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia 0.53
7230 letot 3700
7310 aapasuot 9400
9010 boreaaliset luonnonmetsät 500
9080 fennoskandian metsäluhdat 111.328
91D0 puustoiset suot 2000
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 3

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A861 suokukko Calidris pugnax
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A127 kurki Grus grus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A767 uivelo Mergellus albellus
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A108 metso Tetrao urogallus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A166 liro Tringa glareola
1972 lapinleinikki Ranunculus lapponicus
1389 isonuijasammal Meesia longiseta
1983 lapinsirppisammal Hamatocaulis lapponicus
6216 kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
1528 lettorikko Saxifraga hirculus
1355 saukko Lutra lutra
1013 lettosiemenkotilo Vertigo geyeri
A856 heinätavi Spatula querquedula
A054 jouhisorsa Anas acuta
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A104 pyy Bonasa bonasia
A222 suopöllö Asio flammeus
A039 metsähanhi Anser fabalis
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset